Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Mitä lapset merkitsevät -Amalian harvianinen sairaus
 

Mitä lapset merkitsevät

Mä olen aina halunnut äidiksi ja sitten, kun se viimein tapahtui se oli juuri niin upeaa mitä olin kuvitellut. Se onnentunne on ihan huikea, kun vastasyntynyt vauva saapuu maailmaan ja tuntuu melkein uskomattomalta, että se maailmaan putkahtanut vauva on ihan oikeasti sun ikioma. Se on sun lapsesi loppuelämäsi ja saat hoitaa ja pitää huolta siitä aina tai ainakin melkein. Vaikka lapset varttuvat aikuisiksi mä toivon, että meidän välimme pysyvät yhtä lämpiminä ja tykkäisin kovasti jos lapset kävisivät sitten aikuisina välillä lapsuudenkodissa olemassa ihan yötäkin. Tällä hetkellä Amalia on vielä sitä mieltä, että hän ei muuta ikinä meidän vanhempien luota pois, vaikka jossain kohdin oli kyllä muuttamassa Iida serkun kanssa sitten isoina kaksin samanlaiseen taloon kuin Annelilla ja Onnelilla.

asukuva

Uskon, että tulemme varttumaan Johnnyn kanssa tässä kodissa vanhoiksi ja varmasti saatamme pitää lastemme huoneetkin ennallaan tai ainakin ne mitä he mahtavat huoneisiinsa kotoa muuttamisen jäljiltä jättää. Musta se on ihana ajatus ja emmehän me välttämättä tarvitse ylimääräisiä huoneita mihinkään.

Lapset on meille molemmille kaikki kaikessa ja ajattelemme kaikessa lapsia ensin. Heidän vuoksi sitä tekisi mitä vain ja he ovat ne tärkeimmät tässä elämässä.

lapset

asukuva

Haluan ehdottomasti säilyttää hyvät välit lapsiini aina ja toivon, että aikuisinakin he jakavat elämäänsä kanssamme. Me puhumme lasten kanssa paljon ja vietämme heidän kanssa aikaa ja nautimme siitä. Olemme läsnä, leikimme ja hassuttelemme, lohdutamme ja rakastamme ja tämä on ihanin tehtävä mitä olen ikinä saanut tehdä. Vaikka lasten kanssa on välillä pinna piukealla ja joskus on raskasta olla lasten välisten taisteluiden erotuomarina ja toisinaan lapset ärsyttävät ihan muuten vain, niin silti nämä hetket ovat vain hetkiä elämässä, tulevat ja menevät ja kuuluvat elämään. Eihän elämä ole aina helppoa ja pelkkää iloa ja hyvää mieltä.

Yritän vaalia elämässä kuitenkin hyviä hetkiä ja nauttia hyvästä olosta täysillä. Sitten, kun on mieli maassa ja kiukuttaa, yritän löytää hyviä asioita, juttelen puolisoni ja usein myös siskoni kanssa ja he auttavat ja löytävät aina oikeat sanat, joilla mielialani kohenee.

Mä toivon ehdottomasti, että saisin olla omille lapsilleni se tukeva muuri, johon he voivat hyvinä ja huonoina hetkinä tukeutua ja toivon, että he tietävät, että minuun he voivat luottaa ja kertoa mitä vaan. Me olemme Johnnyn kanssa molemmat aika rentoja vanhempia, annamme lasten toteuttaa itseään paljon ja itse mietin aina tarkkaan koska on syytä kieltää lapsia enkä kiellä heitä turhaan. Toisinaan näkee vanhempia, jotka kieltävät lapsilta ihan oikeasti aivan hölmöjä asioita ja mietinkin välillä, että ymmärtävätkö nämä vanhemmat sen, että saattavat tällä tavalla “pilata” lapsen mielikuvituksen. Tarvitseeko leikin olla aina jollain tapaa kehittävää vai olisiko vaan järkevämpi antaa lapsen toteuttaa itseään ja olla ihan vain lapsi.

asukuva

Joskus itsekin meinaan olla jo kieltämässä jonkin puuhan, joka ehkä sillä hetkellä ärsyttää itseäni, jos puuha aiheuttaa esimerkiksi ylimääräistä vaivaa minulle tai sotkua, mutta sitten mietin taas hiukan eteenpäin ja annan lasten leikkiä ja huomautan sitten vain, että sotkut on siivottava. Lasten riemu ja tekemisen ilo korvaa monessa asiassa kymmenkertaisesti sen, että olisinkin kieltänyt homman. Olen myös joskus kieltänyt jonkin asian ihan vain liian hätäisesti sen kummemmin ajattelematta, ilman mitään järkevää syytä ja pyörtänyt sitten päätökseni ja sanonut lapsille, että olipas äiti nyt vähän höhlä, kun sanoi ei ja voitte te sittenkin tehdä sen. On hyvä osata myöntää itsekin virheensä ja korjata asia eikä vain jääräpäisesti pitää päätään. Kuitenkin jos oikeasti kiellän jonkun puuhan tai asian niin siinä kannassa pysyn eikä se muuksi muutu ja myös lapset tietävät sen. Siinä kun ei ole mitään järkeä, että ensin aina kieltää ja joka kerta pyörtää sitten päänsä lasten vinkuessa tai jankuttaessa asiansa puolesta.

lapset

Tälläisiä ajatuksia tähän iltaan ja lopuksi jaan vielä blogisiskoni hyvän kirjoituksen lasten kieltämisestä. Oli mielestäni oikein hyvä kirjoitus!

Mukavaa pian koittavaa viikonloppua murut <3

Tags:
,
10 Comments
  • Sanna
    Posted at 05:17h, 08 syyskuun Vastaa

    Onpas Amalian kasvot vaalentuneet! Tuliluomea ei meinaa enää edes erottaa, mahtavia tuloksia 🙂

    • Johanna
      Posted at 16:19h, 10 syyskuun Vastaa

      Onhan niitä tuloksia tullut 🙂 <3

  • Emppu
    Posted at 05:48h, 08 syyskuun Vastaa

    Ihania ajatuksia! Pakko vielä kommentoida, että teidän lapset vaikuttavat niin herttaisilta. <3 Milo on niin kertakaikkisen söpö tämän postauksen kuvissa!
    Ja samaa mieltä, mitä tulee tuohon kieltämiseen. Mielestäni on myös tärkeää joka kerta pohtia, onko kieltäminen "perusteltua". Huomaan itsekin, että liian usein tulee kiellettyä vain, koska itse äitinä en jaksa tai viitsi.
    Olette kyllä ihana perhe.

    • Johanna
      Posted at 16:19h, 10 syyskuun Vastaa

      Kiitos paljon Emppu <3 <3

  • lillamy
    Posted at 15:27h, 08 syyskuun Vastaa

    Niin kauniisti ja fiksusti kirjoitettu, olet kyllä niin ihana ja varmasti olette maailman parhaimmat vanhemmat lapsillenne! <3 Voi että, toivottavasti mäkin saan joskus kokea äitiyden onnen :')

    • Johanna
      Posted at 16:16h, 10 syyskuun Vastaa

      Kiitos ihanuus <3 <3 Ja toivon todella, että saat <3 <3

  • Salla
    Posted at 07:57h, 11 syyskuun Vastaa

    Tää sun blogisi on kyllä niin kultaa! <3 Lueskelin tätä jo silloin, kun omaa lasta ei ollut, ja nyt kun mulla on oma melkein 1-vuotias poika, niin pystyn vielä paremmin samaistumaan sun fiiliksiin. 🙂

    • Johanna
      Posted at 08:27h, 11 syyskuun Vastaa

      Aww ihana kuulla, kyllä lämmitti mieltä, kun tämän kommentin nyt aamusta luin <3 <3

  • Leppis
    Posted at 06:46h, 12 syyskuun Vastaa

    Moi! Minustakin teksteistäsi huokuu ihana lapsistasi välittäminen, josta tulee itsellekin hyvä mieli: nämä lapset ovat turvallisessa hoivassa. Pitkään olen kuitenkin miettinyt sitä, kuinka kauan lasten henkilökohtaisia asioita ja kuvia voi julkaista. En haluaisi teidän murusille minkäänlaista kiusatuksi tulemista missään elämänsä vaiheessa, ja siksi vähän huolettaa heidän puolestaan. Tässä vaiheessa on tietty ehkä vaikea alkaa kääntää blogia sellaiseksi, ettei olisi enää kasvokuvia tai esim. terveydentilaan liittyviä tietoja, koska tyyli muuttuisi isosti, samoin koko blogin luonne. Mutta oletko siis miettinyt, miten pitkään tahtoisit blogia jatkaa tällaisenaan, ja olisiko mahdollista jossain vaiheessa poistaa vanhimpia tekstejä tms.? Minusta tämä on siis ihana blogi, josta huokuu perheestä välittäminen – ja juuri siksi uskalsinkin kommentoida.

    • Johanna
      Posted at 12:08h, 13 syyskuun Vastaa

      Moi Leppis ja kiitos kommentistasi ja ihana, että uskalsit kommentoida <3 Jep en aio kääntää blogia sellaiseksi, ettei kasvokuvia olisi, mutta olen jo pidemmän aikaa jättänyt kirjoittamatta esimerkiksi Amalian sairaudesta ja muutenkin kirjoitukset Amaliasta ovat koko ajan enemmän pintapuolisia. Laserhoidoista aion jatkossakin kirjoittaa, mutta muut sairaalakäynnit ovat saaneet nyt jäädä blogista kokonaan pois. Blogin nimi tulee myös jossain kohdin muuttumaan ja olen alkanut käydä vanhoja kirjoituksia läpi ja poistanut muutamia kuvia ja pienen määrän tekstiä.

Post A Comment