Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
vauva Archives - Page 11 of 11 - Sydän vähän kallellaan
 

joulu

Täällä odotellaan jo malttamattomina koska pääsee avaamaan ensimmäistä luukkua joulukalenterista! Me hankittiin lapsille lego joulukalenterit tänä vuonna ja lisäksi myös ihan perus suklaakalenterit. Mummilasta löytyy myös kuvakalenterit, joiden luukut lapset pääsevät avaamaan aina mummilapäivänä kerran viikossa. Tällöin lapset saavat avata myös mummin ja fafan Nappe koiran kalenterista sen päivän luukun. Mä muistan joskus vuosia sitten, että me hankittiin Nuuskulle oma kalenteri, mutta eihän se herkkupylly niistä koirankeksi ylläreistä tykännyt yhtään! Nappe on kuitenkin erilainen ja syö ihan kaikkea kurkusta puhelimiin, joten hänelle joulukalenteri on tuskin vika ostos.

joulu

joulu

joulu

joulu

Muhun on iskenyt hiljalleen koirakuume, vaikka Nuuskun menetyksen jälkeen olin aivan varma etten tule koiraa enää haluamaan. Lapsethan tietysti haluaisivat koiran tai oikeastaan ihan minkä vaan lemmikin. Amalian suosikkeja ovat koira, pupu, kilpikonna tai pikkuinen siili. Amalia rakastaa kaikkia eläimiä ja tyttö ottaisi jopa liskon tai käärmeen jos antaisi luvan.

joulu

Meillä on edelleen tapana Prisma-reissuilla piipahtaa eläinkaupassa ja lapset viihtyisivät siellä varmasti vaikka koko päivän. Jokainen elukka on saatava katsella rauhassa, jopa inhottavat torakat!

Mä tiedän, että mun koiran kaipuu on osa vauvan kaipuuta ja kyllä me nyt ensin toivomme perheeseen ihan ihmisvauvaa ja koiran hankintaa voi miettiä sitten vuosien päästä.

joulu

Keskenmenosta on toivuttu aika hyvin ja tällä hetkellä vauvan yritys on niin sanotusti käynnissä taas. Saa nähdä saako meidän perhe maailman parhaan joululahjan uuden raskauden muodossa. Tunnelmat ovat odottavat ja innokkaat!

joulu

joulu

Eilen lähetin Milon kerhohakemuksen, sillä Milo täyttää pian kolme vuotta ja voi sitten aloittaa kerhoilun. Lapset saattavat mennä eri ryhmiin, sillä Amalian aamuryhmä on täynnä. Iltapäiväryhmä on paljon rauhallisempi, joten se voisi sopia vilkkaalle Milolle paremmin. Mua ei haittaa kuskaamiset, ja mukavaa on, että kerhopäivät ovat kuitenkin samat. Amaliasta parasta tässä ratkaisussa on se, että saa viettää äidin kanssa kaksin aikaa Milon kerhon aikana ja minusta tämä on myös tosi kiva juttu!

Blogin uusi nimi paljastuu pian. Nimivaihtoehtoja on vielä useampi ja jutellaan niistä illalla Johnnyn kanssa ja sitten pyydän vielä hieman apua Kaksplussan huipuilta blogikollegoilta! Joka tapauksessa blogin uusi nimi tulee yhdeltä teistä lukijoista ja lopullisen päätöksen jälkeen hänelle lähtee yllärilahja tulemaan.

Joko teillä on muuten joulufiilistä? Mä en jotenkin meinaa sitä löytää tänä vuonna ollenkaan, vaikka kotiakin ollaan jo koristeltu jouluiseksi. Joulupuu-keräykseen osallistuimme viikonloppuna, kun olimme Amalian kanssa kaupoilla.

Kävin myös yhtenä päivänä vaatekaappini läpi ja sieltä lähtee kolme muovikassillista vaatetta uusiin koteihin. Lahjoitan vaatteet huomenna Hopelle!

Kyllä mä uskon, että se joulun tuntu sieltä pikkuhiljaa tulee <3

Olen pitänyt ihanaa salaisuutta sisälläni jo jonkun tovin ja halusin yllättää teidät niillä parhailla uutisilla hetken päästä.

Johnny ilmoitti kesällä, että hän on valmis kolmanteen lapseen ja katselemme sitten syksyllä miltä elämämme näyttää ja alamme yrittää vauvaa. Vauva ilmoittikin tulostaan jo ihmeellisen pian ja olimme koko perhe ja perhepiiri onnemme kukkuloilla. Valitettavasti tipuimme yhtä nopeasti pilvilinnoista alas, sillä sunnuntaiyönä raskaus meni kesken. Raskausviikkoja oli tällöin 5+1, joten raskaus oli vasta aivan alussa.

Ajattelin pitäväni tämän asian vielä salassa ja kertoa siitä sitten vasta paljon myöhemmin uusien onnellisten uutisten jälkeen, mutta en tällä hetkellä kykene kirjoittamaan mitään muuta jos en saa tätä sanotuksi.

Me olemme surullisia, mutta toivumme ja jatkamme yritystä pian uudestaan. Haluamme odottaa tässä välissä yhdet kuukautiset, jotta kohtu ja mieli saa toipua.

Mä ehdin juuri sunnuntaina kirjoittaa hieman tästä raskaudesta ja tässä pieni pätkä:

perhe

perhe

“Mä oon ollut nyt viikon raskaana tai siis viikko on aikaa siitä, kun tein raskaustestin. Mä uskon, että te saatatte pystyä kuvittelemaan sen miten onnellinen mä olen, kun olen avoimesti vauvahaaveista kertonut. Tämä viikko on mennyt onnellisessa kuplassa. Mä hipsin jo varhain aamulla tekemään raskaustestiä hätäisenä neljä päivää ennen odotettuja kuukautisia. Olin napannut S-marketista pari raskaustestiä matkaan edellisen illan ruokaostosreissulta ja toisen näistä testeistä pystyi tekemään jo näin varhain. Tästä kierrosta en ajatellut olevani raskaana, vaan olin aivan varma kuukautisten alkamisesta, sillä olin ollut kiukkuinen samaan tapaan kuin yleensä ennen naistenvaivojen alkua. Mitään raskausoireita ei myöskään ollut, kun taas aikaisempina kuukausina niitä oli ollut jo melkoisesti. Etovaa oloa ja jopa yhden kokonaisen kuukauden olin juomatta kahvia, kun se etoi. Mieli voi olla ihmeellinen, kun se haluaa niin kovasti vauvaa.

Me kerrottiin raskaudesta lapsille heti ja Amalia oli ensimmäinen kenelle tulevasta vauvasta kerroin. Amalia sai sitten herättää isin ja kertoa ilouutisen isille. Johnny oli hieman hämmästynyt ja halusi vielä lähteä apteekkiin ostamaan toisen testin, jolla raskaus varmistettiin ihan varmaksi.

Vielä ei ole tullut muuta raskausoiretta kuin rintojen arkuus. Maha on näin iltasella todella turvoksissa ja tissit tuntuu painavilta ja roikkuvilta. Mä olen ollut myös aika väsynyt iltaisin ja nukahtanut useampana iltana jo yhdeksän pintaan.

On sanoinkuvaamattoman ihanaa olla raskaana ja saada perheeseemme vauva. Se on meidän kolmas lapsi ja me ollaan koko perhe ihan äärettömän onnellisia.

Myös Johnny on tulevasta pikkuisesta hyvin onnellinen ja tuleva iskä hörppäsi heti konjakkia, kun sai tietää rakkaan vaimonsa odottavan vauvaa. Tämä traditio Johnnylla on ollut jokaisen mukulan kohdalla. Muutaman päivän päästä raskaustestin teosta tuleva isä pussasi mun vatsaa ensimmäisen kerran”..

perhe

Nyt tulee ihan itku tätä tekstiä oikolukiessa, mutta siitä huolimatta vaikka tässä kävi nyt huonosti, niin olen todella onnellinen siitä, että me yritämme vauvaa ja uskon ja toivon, että jossain kohdin me onnistumme ja kaikki menee hyvin <3

Heippa kaikille! Meillä on ollut melkoinen juhlien viikonloppu, sillä perjantaina juhlimme Amalian kerhokaverin syntymäpäivillä, eilen Iidan synttäreillä ja vielä tänään kummipoikamme 2-vuotis syntymäpäivillä!

Iidan synttärit alkoivat kaverisynttäreillä, joihin vein Amalian ja pyyhälsin sitten itsekseni ruokakauppaan. Pojat odottelivat kotosalla, Milolla oli melkoinen kiukkupäivä. Poika ei suostunut päiväunille ja oli aika kiinni mammassa koko päivän. Milo on ihan hassu, kun se kutsuu minua aina mammaksi eikä äidiksi. Milo on oppinut jo pikkuisena tuon mamma sanan, kun Iida kutsui jonkin aikaa äitiä ja isäänsä mamiksi ja daddyksi. Milolle tämä mamma jäi vain päälle enkä usko, että siitä koskaan eroon päästäänkään ja mikäs siinä. Tosi suloinen hän on, kun mammaksi sanoo minua hennolla pienellä äänellään.

Amalia ja Iida leikkivät koko sukulaissynttäreiden ajan Iidan uusilla leluilla ja Milo leikki kovasti siskoni ja hänen miehensä kummipojan kanssa. On ihan outoa, kun meidän lapset ovat jo sen verran isoja ettei heitä tarvitse koko ajan pitää silmällä, vaan he leikkivät nätisti toisten lasten kanssa. Viime vuonna Iidan juhlissa Miloa sai vahtia koko ajan ettei hän vaan laita suuhunsa mitään pientä. Toki Milo törysi näissäkin juhlissa tippumalla sängystä, vaikka mummi oli ihan vieressä ja nyt poskessa komeilee oikeasti pitkästä aikaa mustelma. Milo raivostui myös silmin nähden, kun hän ei saanut pelata sählyä tai huitoa lastenjuhlien ongintakepillä.

Milo ja isi

Pojat jätskillä!

Silti vaikka nyt elämä on helpottanut paljon, niin olisin ehdottomasti valmis aloittamaan kaiken alusta uuden vauvan kanssa. Vauvakuumeeni alkaa olla niillä leveleillä nyt, että oksat pois. Toki olen yrittänyt pitää asiasta hiljaisempaa eloa, vaikka välillä sivulauseessa unelmaani saatan miehelleni väläyttää. Ihan tulee kyynel silmään jo tätä kirjoittaessa, niin toivottu pieni murunen perheeseemme olisi. Harmi ettei toinen osapuoli ole edelleenkään asiasta lainkaan samaa mieltä.

Amalia

Torstaina meillä oli Kaksplussalla blogitapaaminen ja lähdin Johnnyn matkassa Helsinkiin jo aamusta. Veimme yhdessä lapset ja Nuuskun mummin ja fafan tykö hoitoon ja tulimme Johnnyn työpaikalle. Konttorilla sitten kirjoittelin blogia ja Johnny teki omia töitään. Oli ihan hassua, kun molemmat olimme samassa huoneessa omissa oloissamme emmekä puhuneet mitään. Ehdimme myös lounaalle kahdestaan, jonka jälkeen auton nokka kääntyi kohti Pasilaa ja Kaksplussaa.

Meidän koulutus Kaksplussalla oli tosi hyödyllinen ja joka kerta on ihana nähdä muita bloggaajia. Tällä kertaa mukana oli useampi uusi portaali bloggaaja ja oli ihana päästä hieman tutustumaan myös heihin. Musta olisi kiva järjestää jotkut yhteiset kemut bloggaajien kesken, mutta ei meistä vaan kukaan saa mitään aikaiseksi. Kemuissa pääsisi tutustumaan aina paremmin, kun olisi enemmän aikaa höpistä kaikenlaista.

Mä luen usein Kaksplussan blogeja ja on meillä ihan huipputiimi kasassa. Paljon erilaisia bloggaajia ja on ollut ilo kuulua tähän joukkoon jo pian neljän vuoden ajan. Huh huh on tätä kirjoittamista tullut tehtyä jo aika tovi ja on ihan mahtavaa, että teitä seuraajia on näin paljon! Kommentointi on vähentynyt hurjasti, kun ihmiset lukevat paljon postauksia kännykällä ja usein kommentointi jää. Itsekin olen laiska kommentoimaan, vaikka lähes aina postaukset, joita luen herättävät paljon tunteita ja olisikin ehdottoman tärkeätä jättää kommentti.

Nyt voisikin pitkästä aikaa kysyä, että minkälaisista blogeista Te lukijat tykkäätte ja jos pidätte omaa blogia, niin linkatkaa se kommenttiboxiin!

Amalia

Me vietetään Johnnyn kanssa aikaa yhdessä lasten käytyä yöunille lähes joka ilta, mutta viikonloppuisin nautin eri tavalla näistä illoista ja pitkään valvominen ei ressaa, kun tietää, että aamulla on toinen auttelemassa aamuhommissa. Meillä on ollut jo pidempään ihan luksusta se, että lapsukaiset nukkuvat aamuisin pitkään ja tänäänkin Amalia heräsi äidin kanssa kahdeksalta ja pojat vasta yhdeksän jälkeen. Aika muutos siihen, kun jossain kohdin heräsimme Milon kanssa monta kuukautta puoli viiden-viiden korvilla.

Vielä tuohon unelmaani palatakseni olen pistänyt merkille, että useimmilla ihmisillä on aina pitkä lista asioita miksi ei kannattaisi enää saada vauvaa, mutta itse kuulun taas tästä ääripäähän, sillä minä en keksi ainuttakaan huonoa puolta kolmannesta lapsesta. Meillä on molemmat lapset olleet huonoja nukkumaan ja vauva-aika on ollut toisinaan tosi raskasta, mutta silti niin palkitsevaa ja ihanaa aikaa. Olen ihan valmis yöheräämisiin, vauvan kantamiseen ja siihen kaikkeen työmäärään mitä uusi vauva mukanaan saattaisi tuoda enkä tosiaan näe tässä mitään, en niin mitään huonoa puolta. Äitini ystävä hetki sitten sanoi minulle, että sä vain olet tuollainen äiti-ihminen ja se on ihan totta. Meidän perheessä olisi hyvin tilaa ja rahkeita siihen, että täällä saisi kasvaa vielä yksi ihana pieni ihminen. Kun on kaksi upeaa lasta saanut kasvatettua näin ihaniksi ja mahtaviksi ihmisiksi, niin miksei siihen pystyisi vielä yhden kanssa. Ja sitä paitsi kyllä se kolmas vauva jo aika helppo olisi, Johnny ei vaan tahdo uskoa, kun Milosta sanoin aikoinaan samaa ja kuinkas sitten kävikään 😉

Milo

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja isot tsempit Pikkuleijonille illan kultapeliin!! <3