Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
johanna, Author at Sydän vähän kallellaan - Page 25 of 149
 

Nupulle pidettiin unikoulu yöimetyksen lopettamiseksi 1 vuoden ja 2 kuukauden ikäisenä. Johnny hoiti tämän, kuten on hoitanut jokaisen lapsemme kanssa.

Meidän lapsista kukaan ei ole jättänyt yösyömisiä itsekseen tahi alkanut nukkumaan kokonaisia öitä. Edelleen täällä heräillään öisin, monesti jokainen näistä kolmesta. Toki usein Amalia saattaa vain käväistä hiljaa vessassa eikä edes herätä meitä, mutta toisinaan herättää pyytäen vettä tai mukaansa vessareissulle.

Milolla taas on tapana herätä karjumaan lähes joka yö ja välillä tämä vaikuttaa kauhukohtaukselta, mutta ei joka kerta. Juttelin yhden kaverin kanssa tästä ja hän kertoi pojallaan olleen tätä samaa ja usein silloin, kun on ollut touhukas päivä. Milohan menee tukka putkella koko päivän leikkien kavereiden kanssa tai kotona touhottaen, vaikka toki hän rentoutuu päivittäin esimerkiksi katsellen lastenohjelmia kaikessa rauhassa, mutta on aina valmiina kaikkeen touhuun mitä hänelle ehdottaa.

Toissailtana Johnny tanssi pelleillen käytävällä, kun Nuppu itkeskeli ja Milo perään toisesta huoneesta. Pistetään välillä leikiksi lasten heräily, vaikka oikeasti se on tietysti hyvin ärsyttävää. Toissailtana tanssitti huumorimielessä, välillä katsotaan sohvalla toisiamme jonkun itkiessä ja todetaan vittu mitä paskaa.

yöimetys

Mutta nyt kerron Johnnyn kertomuksen pohjalta kuinka Nupun vieroittaminen yötissistä sujuikaan

Mä itse otin ja lähdin rimpsalle, mutta olin pumpannut vähän maitoa nokkamukiin, jonka Nuppu sai juoda keinutuolissa Johnnyn sylkyssä. Lisäksi Johnny oli antanut vielä vettä.

Nuppu kävi yöunille normaalia myöhempään ja ensimmäinen herätys oli vasta kello 1 yöllä. Aiemmin Nuppu heräsi aina ensimmäisen kerran 23.00 ja söi tissiä jo tässä vaiheessa.

Johnny rauhoitteli Nuppua silittämällä ja tyttö rauhoittui 10 minuutissa. Tunnin päästä tästä hän heräsi uudestaan ja Johnny otti tällöin Nupun pinnasängystä kainaloonsa nukkumaan. Puolisen tuntia pikkuinen itkeskeli, eli ei siis mitenkään karjumalla huutanut ja sitten nukahti.

Tästä hän sitten heräili puolen tunnin välein, mutta rauhoittui aina hyvin. Aamulla Nuppu heräsi tavallista aiemmin, toki taisin tulla hieman ryminällä kotiin hyvistä hipoista 😉

Toinen yö meni aika saman kaavan mukaan, mutta rauhoittuminen oli tosi nopeaa. Unikoulun alettua iltaimetys tapahtuu aina olohuoneessa, ei makuuhuoneessa, kuten ennen.

Kolmas yö oli jo super hyvä ja herätyksiä taisi olla vain pari. Uskomatonta miten helposti unikoulu jälleen sujui!

Johnny nukkui Nupun kanssa ainakin 1,5 viikkoa ja mä koisin tämän ajan tyytyväisenä sohvalla ja välillä Amalian sängyssä. Oli ihmeellistä saada nukkua.

Unikoulu alkoi perjantaina ja viikonlopun jälkeen menin Nupun viereen Johnnyn lähdettyä töihin ja parina aamuna hän repi mun yöpaidan kaula-aukkoa vimmatusti haluten maitoa, mutta rauhoittui kuitenkin nopeasti nukkumaan ja sai tissiä sitten olohuoneen keinutuolissa.

Nykyisin herätessä Nuppu painelee jo suoraan keinutuolin luo ja tietää saavansa maitoa.

yöimetys

Päiväimetys meillä jatkunee tälläkin kertaa pitkään, niin pitkään kuin meistä molemmista hyvältä tuntuu <3

Ps. Tässä vielä linkki Milon unikoulusta, jos joku haluaa lukea.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille <3

Näitä tulisi kaikkien miettiä aina välillä. Jotenkin omat hyvät puolet äitinä saattavat helposti unohtua ja sitä kiinnittää enemmän huomiota niihin kurjiin tunteisiin ja hetkiin. Niihin, jolloin on toiminut omasta mielestä paskasti, huutanut, kiroillut tai käyttäytynyt muuten kurjasti.

Liian harvoin sitä saa palautetta omasta äitiydestä, ainakin musta olisi mukava kuulla useammin, kuinka hyvä äiti olen. Mulla on tapana kehua muita äitejä, ihan tuntemattomiakin. Kerran muistan laivalla kehuneeni yhtä äitiä, kun hän niin ihanan rauhallisesti hoiti pitkään jatkunutta kiukkutilannetta lapsensa kanssa. Hän oli oikeasti äärimmäisen rakentava ja rauhallinen tilanteessa eikä hänestä huokunut mitään merkkiä ärsyyntymisestä. Mä muistan miettineeni tilannetta seuratessa, että olisi mahtava osata toimia noin hienosti ja halusin ehdottomasti antaa hyvää palautetta tälle äidille.

hyvät puolet äitinä

Seuraavaksi mun hyvät puolet äitinä:

  1.  Hyvien tunteiden näyttäminen. Meillä lapset saavat kuulla joka päivä monta kertaa kuinka paljon heitä rakastan. Halaan ja suukotan usein, otan kainaloon, silitän, pyydän ja nappaan syliin ja kuuntelen aina mitä heillä on sanottavaa.
  2.  Annan lasten touhuta paljon kaikenlaista. Meillä saa raahata tyynyt ja peitot makuuhuoneista, napata sohvatyynyt ja tehdä näistä yhdessä pehmeän kasan, johon hyppiä sohvalta. Amalia raahaa ystävänsä kanssa usein todella paljon leluja leikkihuoneesta omaan huoneeseen, kotileikkiä tai muuta leikkiä varten eikä niitä välttämättä ihan aina tuoda takaisin. Toki siivoavat, jos käskemme, mutta annamme toisinaan jättää leikit paikoilleen.
  3. Olen kärsivällinen. Jumalavita hassu sanoa, mutta näin se on. Toki toisinaan mulla palaa päreet sekunnissa, mutta kun mietin pitkässä juoksussa, niin kyllä mä olen lasten kanssa kärsivällinen. Olen ollut kotiäitinä parin viikon päästä kahdeksan vuotta ja en usko, että ilman kärsivällisyyttä olisin tähän pystynyt ja oikeasti nauttinut tästä.
  4.  Olen huolehtivainen. Huolehdin lasten perustarpeet tunnollisesti; ruoka, uni, leikki ja hoiva. Huolehdin heistä muutenkin kaikin puolin oikein hyvin.
  5. Huumorintajuinen ja leikkisä. Lapset pitävät mua hauskana, vaikka Johnny väittää muuta. Mä rakastan hassutella lasten kanssa ja me nauraa räkätetään paljon. Mä en todellakaan ole mikään tosikko mutsi ja heitän välillä aika ronskiakin juttua meidän lasten kanssa.
  6. Lapset menevät kaiken edelle. Täytyy toki muistaa huolehtia itsestään, se on tärkeää ja välttämätöntä. Mietin kuitenkin kaikessa aina ensin lapsia.

Lopuksi Amalian ja Milon ajatukset äidistään

Amalia: kiva, huolehtivainen, paras äiti ja rakas. Kysyin vielä tuleeko muuta, niin Amalia sanoi rauhallinen, mutta repesi sitten, eli se ei tainnut pitää paikkaansa 😉

Milo: hyvä äiti, rakas, äiti on hyvä ajamaan uimahalliin, hieno, äiti on kohtelias, äiti on vähän pullea. Viimeisen sanoi niin veikeän ilmeen kera 😉 

Kertokaa kommenttiboxiin teidän hyviä puolia vanhempana <3

Hehe eipä tämä blogin elävöittäminen ja kirjoittamisen lisääminen kovin hyvin lähtenyt käyntiin, kun heti on tässä yli viikon tauko kirjoittamisesta.

Olen ollut koko viime viikon tosi väsynyt ja Milon mummilapäivän aikana oli tarkoitus kirjoittaa blogia, mutta nukuin Nupun vieressä kuin pieni possu kaksi tuntia. Nukuin viime viikolla toisetkin päiväunet Nupun päiväunien aikaan isompien katsellessa videoita. Päiväunista huolimatta olin väsynyt.

Luojan lykky nyt olo tuntuu normaalilta ja jaksavaiselta. Olo oli vähän verrattavissa alkuraskauden väsymykseen, joka on ihan jäätävää. Olen ollut ajoittain väsynyt siitä saakka, kun yöimetys päättyi, hassuahan se on, mutta luultavasti hormonit vaikuttavat tähän.

Eilen sain viimein aikaiseksi varattua Milolle 5-vuotis neuvolan. Se tuntuu joka vuosi vähän jäävän, kun Milo on tuollainen ihana joulun lapsi eikä joulun aikaan tietysti ole ensimmäisenä mielessä neuvola ajan varaaminen. Pistinkin sitten ihan ranttaliksi ja soitin vielä hammashoitolaan ja varasin Milolle tarkastusajan ja itselleni ajan hammaskiven poistoon ja vielä erillisen ajan hammaslääkärille tarkastukseen. Milo sai oman ajan jo ensi viikolle, mutta mun ajat meni maalis- ja huhtikuulle. Tosin aika nopeasti nekin.

Maanantaina meillä oli aivan ihana päivä. Käytiin uimassa Johnnyn töiden jälkeen ja pakattiin lapsille yökkärit mukaan, niin saivat pukeutua sitten puhtaana suoraan niihin. Syötiin iltapalaksi makkaraperunat uimahallin kahviossa, Nuppu tosin söi kotona vielä puuron. Uni tuli lapsille nopeasti ja me vietettiin ihana ilta Johnnyn kanssa. Mä nukahdin sohvalle kesken sarjan katselun ja kömmin sänkyyn Nupun herätessä puolen yön jälkeen. Nuppu kömpi omasta pedistä mun viereen ja aamulla huomasin Amalian tuhisevan toisessa kainalossa.

Tällä viikolla Amalian on saanut herättää jokaisena aamuna ja tyttöä on väsyttänyt kovasti. Yleensähän Amalia herää ihan itsekseen, mutta nyt taitaa vielä vähän lomalta paluu painaa. Koulussa on mennyt kivasti ja eilen oli kuulemma tosi kiva koulupäivä.

ihana päivä

Me oltiin pienempien kanssa jumpassa eilen ja Nuppukin hyppi niin hienosti juustomereen. On hän niin ihana taapero. Palloa Nuppu potkii aina taitavasti ja näyttää siitä kovasti tykkäävän. Jumpassa Milo vieritti pikkusiskolleen ison jumppapallon hippasen kovalla vauhdilla, sillä näytti jo että pikkuinen menee mukkelis makkelis, mutta pysyi kuin pysyikin pystyssä ja hymyili vaan.

Nuppu ei ole ollenkaan sellainen rämäpää kuin Milo aikoinaan ja vielä nytkin, mutta on heissä samoja juttuja ja Nuppu haluaa matkia isompia kaikessa. Nykyisin he tanssivat iltaisin kaikki kolme ja me katsellaan heitä Johnnyn kanssa sohvalta. Nämä hetket ovat niin ihania meistä kaikista.

Nuppu pyörii tanssiessa söpösti ja muistaa aina taputtaa itselleen. Milo katsoo Amaliasta paljon mallia ja tekee välillä upeita baletti pyörähdyksiä ja sitten yhtäkkiä heittäytyy maahan pepulleen ja alkaa pyöriä vimmatusti lattialla tai hyppää parkour tyylisesti sohvapöydältä alas.

Toinen lasten lemppari puuha yhdessä on sohvalta hyppääminen sohvatyynyjen ja muiden tyynyjen ja peittojen päälle. Hypätessä Nuppu on ihan uimahyppääjän tai mäkihyppääjän näköinen. Tiukka etukeno ja sitten mennään.

Mun äiti oli maanantaina meillä ja lapset näyttivät tämän leikin mummille ja mun äiti sanoi heti mulle, että hän ei olisi ikinä antanut meidän tehdä lapsina tuollaista sotkun vuoksi, mutta kivahan tuo on kun sä annat. Tästä tuli jotenkin tosi ihana mieli, kun äiti sanoi näin.

Musta on niin ihanaa, kun lapset nauttii ja niistä oikein näkee kuinka innoissaan ne on yhdessä tästä ja myös se on heille tärkeää kun mä katson, kehun ja tsemppaan heitä. Sitten me kaikki nauretaan Nupulle aina ihan hirmuisesti, kun se on niin hassu ja söötti.

Samaan leikkiin kuuluu myös juokseminen tv:n luota peittokasaan ja naurattaa aina niin kovin, kun Nuppu tomerasti lähtee etukenosta ja vauhti on niin hiljainen ja sitten pikkuinen aina taputtaa ylpeänä itselleen ja tietty me kaikki muutkin. Pehmusteille on matkaa ehkä puolitoista metriä ja välillä Nuppu kaatuu juostessa ja nousee sitten pystyyn ja jatkaa matkan loppuun ja heittäytyy pehmeään kasaan innoissaan.

Tänään lupasin lapsille metsäretken kaakaoiden kera, mutta saa nähdä onnistuuko se, kun sataa niin hirmuisesti. Sovittiin aamulla, että pidämme retken sitten kotona sisällä, jos ilma ei yhtään tuosta parane.

Mukavaa päivää kaikille <3 

Johnnyn joululoma alkaa olla lopuillaan. Tuntuu, että mies on ollut kotona tosi pitkään ja sitä se sanoi itsekin. Johnny aloitti joululomansa jo aatonaattona ja on tehnyt tässä loman aikana yhden työpäivän, mutta muutoin ollut täysin vapaalla ja palaa sorvin ääreen huomenna. Samana päivänä alkaa Amalian koulu ja Amaliasta loma on tuntunut ihanan pitkältä.

Me ollaan otettu aika rennosti, lapset on saanut katsella normaalia enemmän videoita ja herkkuja ollaan syöty aivan liian usein. Kiva palata normaalin arjen pariin näin pitkän loman jälkeen, alkaa tehdä taas joka päivä kunnon ruokaa ja muutenkin saada normaalista rytmistä kiinni.

joululoma

Lomalla isommat lapset olivat yhden yön mummin ja fafan luona ja me mietittiin ensin, että oltaisiin käyty ravintolassa syömässä, mutta jämähdettiin kauppareissun jälkeen kotiin. Haukoteltiin vuoron perään ja mietittiin mitä tehtäisiin, mutta kumpaakaan ei huvittanut oikeastaan mikään. Mä päätin sitten lähteä futsaltreeneihin, vaikka olin ajatellut etten mene juurikin, kun isommat olivat yökylässä, mutta Johnny sanoi heti ettei se haittaa häntä yhtään. Nuppu kävi siinä jo yöunille, kun lähdin ja teki niin hyvää pelata pienen joulutauon jälkeen. Pelin jälkeen pääsin suoraan lämpimään saunaan ja saatiin saunoa Johnnyn kanssa ihan rauhassa.

Saunan jälkeen herkuteltiin irtokarkeilla ja katseltiin kainalokkain sarjaa. Ihanan rentoa.

joululoma

Eilen meidän futisjoukkueella oli harjoituspeli Vantaalla ja ai että mua jännitti etukäteen. Matsista tuli häviö, mutta tuntui hyvältä pelata. Nyt vaan lisää treeniä ja yritän tässä ottaa itseäni niskasta kiinni ja vähentää jokapäiväistä herkuttelua. Päätimme Johnnyn kanssa alkaa tekemään terveellistä smoothieta päivittäin ja iltaisin yritän syödä kunnon iltapalan enkä korvaa sitä herkuilla.

Mulla on tippunut viisi kiloa jalkapallon aloituksen myötä ja kunto kasvanut kohinalla. Kesällä kun aloitin futiksen olin ihan henkihieverissä treenien jälkeen ja niiden aikana, mutta nyt usein tuntuu siltä, että joko nää loppui, tässähän olisi vielä jaksanut pelata. Jalkapallosta ja meidän joukkueesta on tullut mulle tosi tärkeitä, meillä on tosiaan aivan huikean hyvä porukka ja valmennus.

Ensi lauantaina on taas peli, tällä kertaa futsalia eli sisäjalkapalloa ja odotan tätä jo innolla.

joululoma
Uutta vuotta viettämässä siskon perheen luona!

Lomalla käytiin siskon perheen kanssa uimahallissa ja oli tosi kiva olla porukalla. Amalia, Milo, Iida ja Eemi hyppäsivät ponnarista veteen ja Milo otti oikein kunnon vauhdit siinä. Mä katselin ensin aika kauhuissani, kun en ajatellut Milon hyppäävän, mutta Johnny oli siinä altaassa nappaamassa kopin Milosta pojan molskahdettua veteen. Milo osaa vähän jo uida ja Amalia ui jo tosi hienosti. Milo ramppasi monta kertaa isossa vesiliukumäessä ja Amalia ja Iida menivät Johnnyn ja Teemun sylkyssä.

Nuppu jaksoi uiskennella tosi pitkään ja hän oli siinä sylissä niin lutusen näköinen suloisessa siskon vaaleanpunaisessa uikkarissa suurien sinisten silmien tapittaessa kaikkea ympärillä olevaa.

Uinnin jälkeen menimme porukalla ravintolaan syömään ja se meni tosi hyvin. Isot lapset saivat syödä omassa pöydässä ja me aikuiset ja Nuppu omassamme. Nuppukin veteli niin kovin lounasta, vaikka melkoisen sotkun sai aikaiseksi. Mä aina siivoan ravintolassa itse Nupun jäljet, kun syöttötuolin alunen on aina täynnä tippunutta ruokaa.

joululoma

Johnnyn työpäivänä käytiin lasten kanssa pitkästä aikaa lähimetsässä. Meillä oli lämmintä kaakaota eväänä ja Amalia ja Milo hörppivät herkulliset kaakaot isolla kivellä vierekkäin istuen. Nuppukin sai maistaa kaakaota, mutta ei tykännyt ja sitten kaatoikin nokkamukistaan sitä innoissaan talvipuvulleen, kunnes nappasin mukin pois.

joululoma

joululoma

Lapset leikkivät kivaa mielikuvitusleikkiä kivellä ja nautittiin kaikki metsässä olosta. Pari kertaa tässä loman aikana ollaan käyty myös pyörälenkillä mikä vähän huvittaa, kun eletään tammikuuta. Yhdet sukulaispojan synttärit ollaan saatu myös viettää ja tänään saatiin ystäväperhe kylään.

joululoma

Nyt loma päättyy ja arki koittaa, mutta hyvällä ja levänneellä mielellä otamme sen vastaan. Seuraava koulun loma on hiihtoloma ja se taitanee olla jo helmikuussa.

Meillä on haaveissa etelänmatka johonkin lämpimään ja mietinnässä on ollut Puerto Rico, jossa pitäisi olla lähes aina lämmintä tai sitten Lanzarote. Lanzarotessa mietityttää kuitenkin se, onko siellä varmasti lämmin, sillä lämpö ja aurinko ovat meille reissussa tärkeitä. Lanzarotella ollaan oltu lasten kanssa ennenkin, mutta vasta lähempänä kesää ja siellä on paljon kivempia hotelleja, kuin Puerto Ricossa ja siksi valitsisimme mieluummin kohteeksi sen.
Kertokaa, jos on kokemusta Lanzarotesta näin talvikuukausina, onko siellä lämmintä?

Ihanaa arjen alkua kaikille <3 

 

Uusi vuosi on alkanut ja musta on ihana miettiä haaveita ja toiveita uudelle vuodelle.

Terveys on tärkein. Ennen kaikkea toivon terveyttä lapsille, Johnnylle sekä itselleni ja muulle lähipiirille. Toivon ettei kukaan meistä sairastu vakavasti emmekä menetä ketään lähipiiristä. Kuolemaa on ollut riittämiin meidän suvussa ja asiaa välillä pohdittuani meistä kenenkään ei pitäisi joutua lähtemään moniin vuosiin.

Oh tulipas hieman synkempi tästä alusta, mutta terveyttä on osattava arvostaa, sillä se ei missään tapauksessa ole itsestäänselvyys.

Yhdessäolo. Meillä on perheaikaa aika paljon emmekä elä ruuhkavuosia. Meillä ei ole Johnnyn töiden jälkeen harrastusrumbaa, vaan usein olemme ihan vaan kotona koko perhe. Monesti lapsilla saattaa olla kavereita kylässä, mutta paljon olemme kotona. Mä olen edelleen kotiäiti ja tämä mahdollistaa lapsille aika rennon elämän, vaikka koulussa ja kerhossa isommat käyvätkin. Ei ole kuitenkaan pitkää päivää päivähoidossa tai koululaisella iltapäiväkerhoa, saati yksinoloa kotona montaa tuntia lyhyen koulupäivän jälkeen.

Silti yhdessäolo perheen kanssa on asia, johon haluan satsata ja jota pidän yhtenä tärkeimpänä asiana toteuttaa tänäkin vuonna. Se että ehdimme molemmat vanhemmat antaa kiireetöntä aikaa lapsille ja perheelle on musta tosi tärkeää.

haaveet 2020

Parisuhde ja se että me olemme Johnnyn kanssa rakastavaiset olisi pidettävä mielessä paremmin. Me satsaamme paljon lapsiin, mutta välillä unohdamme toisemme. Etenkin minä kaipaan enemmän huomiota, pientä halia tai suukkoa arjen menossa tai kehua ulkonäöstä tai muusta mukavasti tehdystä asiasta.

Me vietämme Johnnyn kanssa aikaa yhdessä joka ilta, mutta enemmän pitäisi satsata lyhyisiinkin juttutuokioihin yhdessä eikä vain rojahtaa sohvalle omiin päätyihin, avata Netflixiä ja alkaa tuijottaa yhteistä sarjaa.

Matka on haaveissa ja se olisi ihana toteuttaa jo pian. Loma lämpimään, sitä kaipaan.

Blogi on tarkoitus elävöittää. Toki olen tässä koko ajan kirjoitellut, mutta aivan liian harvoin. Postausmäärät ovat laskeneet hurjasti edellisistä vuosista. Toki olin päättänyt Nupun syntymän jälkeen keskittyä vauvaan ja perheeseen, mutta nyt tuntuu siltä, että alkaa olla aika palata sorvin ääreen ja ottaa aikaa blogille ja alkaa kirjoittaa säännöllisemmin.

Jalkapallo jatkuu, se on selvä ja toivon kehittyväni koko ajan lisää treenien myötä. Meillä on tällä hetkellä kaksi aivan huippua valmentajaa ja treeni mahdollisuuksia jopa neljä kertaa viikossa. Toki ihan niin montaa kertaa en pääse, mutta aina kun mahdollista niin menen. Kertaakaan en ole jättänyt menemättä sen takia, etten viitsisi, vaan edelleenkin into piukkana harrastan. Tämä laji on ihan kultaa.

Siinä mun haaveita ja toiveita vuodelle 2020 <3 Kertokaa tekin omistanne <3