07 loka Maanantai on uuden alku

Se olis maanantai ja uusi viikko edessä. Mä tykkään maanantaipäivistä, vaikka suurin osa ihmisistä taitaa niitä inhota, mutta musta se on aina uuden alku ja fiilis on useimmiten loistava! Viikonloppuna sain nukkua molempina aamuina pitkään, kiitos rakkaan mieheni, joka omasta halusta halusi antaa oman nukkumisvuoronsa mulle ja mähän en empinyt, vaan otin sen tietysti vastaan. Ja mähän aamuisin nukun, nukkuisin varmaan vaikka koko päivän, jos olisi mahdollista.

Lauantaiaamun herätys oli hieman erilainen, kun mun sisko pölähti Nuppu sylissä meidän makuuhuoneeseen ja räväytti valot päälle. Se oli tuomassa mulle siskontytön jalkapallojoukkueen hyväksi tilaamiani vaatteita ja oli ihan ihmeissään, kun vetelin vielä sikeitä ja kello oli jo puoli yksitoista aamupäivällä. Monethan eivät aikuisiällä osaa enää nukkua pitkään, mutta mulle ei ole tätä vanhetessa tapahtunut.

Tosin aina kun nukun pidempään, niin mulla kestää jotenkin käynnistyä päivään kauemmin, kuin lasten kanssa noustessa. On se silti niin luksusta jäädä vaan nukkumaan, etenkin kun öisin Nuppu vielä heräilee tissille. Viime viikolla vietettiin imetysviikkoa ja meillä on sujunut imetys tällä kolmannellakin kerralla tosi hyvin. Tulen imettämään Nuppua varmasti pitkään tai näin ainakin itse toivon eikä Nupun suunnalta ole vielä tullut sellaista viestiä ettäkö hän olisi jättämässä tissimaitoa, vaan neiti syö päivisin ja öisin useamman kerran edelleen.

Tänään Milo oli kerhossa ja Nuppu valvoi koko aamupäivän, vaikka olin varma, että saan pikkuisen nuhanenän unille jo kymmenen jälkeen. Toisinaan Nuppu nukkuu kahdet unet, juurikin tällöin jos hän menee päiväunille tosi aikaisin. Nyt on kyllä huomannut ettei hän enää monestikaan mene, vaan valvoo siihen saakka kunnes olemme hakeneet Amalian koulusta. Toki Amalialla on yksi kahden päivä ja silloin Nuppu nukkuu unet ennen isosiskon hakua ja onhan hän aika väsy jo silloin, kun haemme Amaliaa yhdeltä, mutta jaksaa parhaiten, kun pääsee vähän touhuamaan koulun pihalla.

Tänään sujui loistavasti, kun menimme Milon kerhon jälkeen moikkaamaan välitunnilla olevaa Amaliaa koulun pihalle tai siis aidan takaa me hänen kanssa höpöttelimme ja siitä jatkoimme leikkipuistoon siksi aikaa kunnes pääsimme hakemaan Amalian yhdeltä. Leikkipuistossa laitoin Nupun vauvakeinuun ja Milo keinui pikkusiskon vieressä lautakeinussa. Lapsia nauratti niin kovin, kun vuorotellen läpsäisin heidän kengänpohjiin ja sitten aina taputin omat kädet yhteen. Oli ihana nähdä miten molemmat nauttivat ja muakin nauratti ja hymyilytti niin.

Amalian päästyä koulusta paahdoimme kotiin, siinä sitten Nupulle nopea vaipanvaihto, tissi suuhun ja unille. Tänään on pikkuisella plakkarissa reilu kahden tunnin unet, eli aivan mahtavat unoset! Mä tein aamulla ruuan valmiiksi, vaikka söimmekin aika paljon normaalia lounasaikaa myöhemmin. Ruokana oli herkullista lihakastiketta ja söimme kaikki kolme massut pulleiksi. Nuppu sai maistella tätä sitten päivällisellä.

Nuppu on tosi suloinen aina, kun paistan pannulla jotain. Hän ottaa kauhan käteen, nousee uunia vasten ja yrittää ylettää kauhalla paistamaan itsekin. Ihanuus! Hän on muutenkin kaikessa apuna, niin tiskikone hommissa kuin pyykkihuollossa. Märät pyykit muija ottaa niin hanakasti koneesta ulos ja välillä meinaa olla koko taapero pesukoneessa, jotta tulee takaakin kaikki pyykit pois.

Meillä on Nuppu nyt hieman nuhassa ja Milolla oli angiina, johon pojalla on vielä muutamia päiviä antibioottikuuria jäljellä. Johnnykin oli viime viikolla sairaslomalla ja haahuili täällä kylpytakki päällä ja nukkui vähän väliä. Mua ehkä vähän nauratti ja ärsytti katsella miestä se kolme päivää tuossa ja olinkin onnellinen, kun hän pääsi perjantaina töihin. Mulla ei jotenkaan Johnnya kohtaan tule sitä sairaanhoitajan hoivaviettiä, vaikka sitä se aina reilu 37 lämmössä yrittää uikuttaa 😉

Mites muut, mitkä fiilikset maanantaipäivästä? <3