Mulle vapautui mukavasti kirjoitusaikaa, sillä Amalia oli perjantaina koulukamunsa HopLop-synttäreillä ja toivoi mun jäävän taas henkiseksi tueksi. HopLopissa oli ihan hirmuinen mekkala ja hälinä, mutta sain yllättävän hyvin tekstiä aikaiseksi. Mulla alkoi lähes heti kemujen päätteeksi omat futistreenit ja pyysin anoppia hakemaan Amalian HopLopista ja jatkoin sitten itse sieltä suoraa matkaa harkkoihin. Meillä oli ensimmäinen sisäjalkapallovuoro ja saa nähdä minkälaista se futsal onkaan. Aikamoista menoa varmasti tiedossa, sillä siinä pelataan 4 vastaan 4+maalivahdit. Nopeatempoista ja varmaan tapaturma-altista menoa tiedossa 😉

Tänään postauksen aiheena on meidän syysloman kylpyläreissu. Johnny oli tosiaan myös lomalla ja alkulomasta lähdimme Flamingoon ja olimme hotellissa yhden yön ja kävimme pulikoimassa kylpylässä. Oltiin Johnnyn kanssa mietitty jo jonkun aikaa, että olisi kiva viedä lapset Flamingoon ja nyt syysloman ohjelmaan se sopi oikein täydellisesti. Porukkaa ei edes ollut niin paljon kuin olisi voinut kuvitella ja kivasti mahtui uiskentelemaan eikä liukumäkiinkään tarvinnut jonotella.

Tällä kertaa Nuppukin pääsi yhteen vesiliukumäkeen mun sylissä, se oli sellainen perheliukumäki, josta pystyi laskemaan koko perhe yhtä aikaa vierekkäin.

Flamingo

Amalialla ja Milolla oli isossa altaassa molemmilla kellukkkeet, sillä he uivat aika paljon Johnnyn kanssa siellä. Oltiin me Nupunkin kanssa syvässä altaassa heidän mukana ja Nuppu tykkäsi kovasti, vaikka hetkittäin sellaisessa virtauskohdassa hänen ilmeensä oli ihan vähän jännittynyt.

Me ollaan oltu lasten kanssa muutamasti hotellissa yötä ja on hauskaa miten he haluavat tehdä kaiken aina samalla kaavalla.

Lähdimme kotoa aika pian aamupalan jälkeen ja alkuun kiertelimme ja teimme ostoksia Jumbossa. Nuppu ei meinannut millään nukahtaa päiväunille rattaisiin ja lopulta kävi nukkumaan vasta pitkälti yli kahden ja nukkui vartin verran. Kävimme ennen Nupun unia lounaalla ja lapset halusivat Raxiin. Nuppukin sai mutustella vähän vesimelonia ja kurkkua rattaissa, jotta jaksoi odottaa, että saamme syödyksi.

Kolmen pintaan menimme hotellin respaan ja siellä olikin melkoinen jono. Mentiin jonon hännille ja töryttiin meidän perheelle tavanmukaisesti. Amalialla oli hieman jäljellä Jungle Juice Barin smoothieta, mutta hän ei saanut pois ottamaansa pilliä enää kannen reiästä läpi. Mä sitten sanoin, että pidä siitä mukista kiinni, niin mä laitan, mutta enhän mä ajatellut, että Amalia pitää niin hentoisesti mukista kiinni ja tempaisin oikein kunnolla pilliä kanteen ja tietysti muki tipahti Amalian kädestä ja loput smoothiet kaatui maahan.

Noh totesin, että se oli mun moka ja nauroin siinä sitten ja lähdin hakemaan vessasta paperia ja siivosin sotkun. Tästä ei mennyt sitten varmaan minuuttiakaan, kun Milo nousi Nupun rattaista pois ja rattaat kaatuivat, kun ostokset oli painolastina työntöaisoissa.

Jätettiin sitten Johnny jonottelemaan ja mä menin lasten kanssa siihen respan eteen penkeille. Amalia alkoi siinä purkaa Tigerista ostamiaan tavaroita ja katseli niitä ja Milo oli ihan villinä siinä hyppelemässä edestakaisin. Nuppu katseli ympärilleen ja seisoskeli tomerana pöytää ja tuoleja vasten. Muut ihmiset ja lapset oli niin rauhallisia ja musta tuntuu tosi usein, kun me ollaan jossain, että törytään paljon, ollaan kovaäänisiä ja nauraa räkätetään vallattomina. No tälläisiä me vaan ollaan eikä koskaan vältytä kommelluksilta, mutta osataan kyllä nauraa itsellemme eikä tosiaan oteta elämää kovin vakavasti.

Uimaankin mentiin hotellihuoneesta paljain varpain koko porukka, paitsi Johnny ja mulla oli vain pyyhe päällä, kun Johnny unohti respasta ottaa kylpytakit ja tossut meille vanhemmille. Milolla oli kylpytakki päällä ja luoja, että meitä Johnnyn kanssa nauratti, kun Milo kurkki kylpylän sisäänkäynnin luona lattiassa olevasta “läpinäkyvästä” kohdasta alakerrokseen, jossa on hohtokeilaus ja varmaan sinne paistoi heille sitten pojan kilikalle.

Flamingo

Uimassa kävin Nupun kanssa kahdesti lämmittelemässä, riisuin pieneltä uimapuvun pois ja kiedoin pyyhkeeseen. Olisin toivonut, että Nuppu olisi hetkeksi nukahtanut mun syliin, ja siltä se imetyshetken aikana näyttikin, mutta ei onnannut, vaan pieni vaalea pörröpää nosti päänsä mun rinnalta maito suupielistä valuen ja virnisti iloisesti ja tiesin, että on toivotonta saada häntä nukahtamaan. Siinä me kuitenkin hengailimme rauhassa hetken aikaa ja siirryimme sitten katselemaan mitä muu perhe puuhaa. Katselimme kuinka he laskivat liukumäkiä ja jonkin ajan kuluttua vaihdoin uimapuvun Nupun päälle ja pulahdimme taas uimaan.

Lopuksi Amalia ja Milo intoutuivat laskemaan pikkuisesta liukumäestä eivätkä millään meinanneet haluta lopettaa. Milokin kävi monta kertaa sanomassa ja näyttämässä sormin, että saisivatko he laskea vielä näin ja näin monta kertaa. Ja annettiinhan me laskea, oli ilo katsella sisarusten yhteistä iloa ja oltiin Johnnyn kanssa molemmat tosi onnellisia meidän perheestä. Nämä hetket ovat kultaakin kalliimpia ja niitä on ihania muistella myöhemmin.

Nupun olin käyttänyt pesulla kylpylän suihkutiloissa jo isompia lapsia ennen ja myös Amalia ja pojat peseytyivät jo siellä, mutta itse koin helpommaksi käydä suihkussa vasta hotellihuoneessa. Lapset harmittelivat hieman, kun huoneessamme ei ollut kylpyammetta, mutta tällä kertaa meillä olikin kerrossänky, joka korvasi harmituksen ja sai aikaan melkoista innostusta.

Kerrossänky oli jännittävä ja Milo aikoi nukkua yläpedissä ja Amalia alhaalla. Nupulla oli hotellin matkasänky ja me naureskelimme Johnnyn kanssa, että saammeko todella nukkua kahdestaan parisängyssä. No eihän näin tietysti käynyt ja Milo kömpi muina miehinä mun kainaloon katselemaan piirrettyjä jo yllättävän nopeasti ja nukkui siinä kainalossa sitten. Amalia kömpi jalkopäähän ja nukkui siellä, joten nelistään me siinä samassa sängyssä nukuimme pienimmän nukkuessa yksinään omassa pedissä.

Ennen hotellihuoneeseen rauhoittumista olimme hakeneet iltaruokaa Taco Bellistä ja ehdimme sinne juuri viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Varmaan super ärsyttävää työntekijöistä, mutta jotenkin siellä uimassa aika vaan hurahti ja luultiin ihan, että ruokapaikat olisivat paljon pidempään auki. Toki suurin osa niistä olikin, mutta ne oli enemmän sellaisia, joihin jäädään syömään ja me halusimme ehdottomasti ruokailla huoneessa ihan vain oman perheen kesken, kun kellokin oli jo niin paljon, että Nuppu oli saatava yöunille.

Nuppu nukkui kuin tukki sängyssään, ja kuvasin instaan videon nukkuvasta Nupusta meidän hälinän keskellä. Yöllä hän heräsi muutamasti syömään, mutta nukuimme loistavasti.

Kymmenen aikaan menimme aamupalalle ja Milo hiihteli uusissa dino-tohveleissa ja hulk-puvussa. Aamupalan jälkeen Johnny jäi isompien kanssa hotellihuoneeseen ja mä lähdin Nupun kanssa kiertelemään kauppoja.

Flamingossa on aivan ihastuttava sisustusliike, jossa pyörähdän joka kerta siellä ollessa ja teen aina kivoja löytöjä. Tällä kertaa ostin sisustustikkaat, peilin, pari saippuaa ja kahdet pallovalot. Nauratti, kun jouduin palaamaan hotellihuoneeseen sitten heti, kun kädet oli täynnä ja huomasinkin muutaman ihmisen hieman naureskelevan, kun yritin tavaroiden ja rattaiden kanssa yhdestä ovesta sisään, että pääsemme hissiin.

Mulla ei sitten tietenkään ollut huonekorttia mukana enkä päässyt hissillä ylös, kun kortti pitää lukea hississä, että pääsee hotellihuoneisiin. Puhelin sentään oli matkassa ja niinpä soitin Johnnylle. He olivat juuri lähteneet Jumboon päin, mutta olivat vasta Flamingon liukuportaissa ja tulivat sitten takaisin, jotta sain vietyä tavarat huoneeseen. Johnny katseli mua ja tavaroita tonnin seteli ilmeellä, muttei sanonut mitään.

Menimme sitten koko porukka yhdessä hetkeksi Jumboon, kunnes lähdimme kotimatkalle. Oikein onnistunut reissu, vaikka monesti sitä saattaa olla väsyneempi tälläisen reissun jälkeen kuin sinne lähtiessä 😉 <3

Miten te vietitte syyslomaa? 

Heipparallaa! Meillä on takana iiihana pieni miniloma Flamingossa. Johnny on lomaillut tällä viikolla ja Amaliakin sai alkuviikosta pari vapaapäivää eskarista. Lähdettiin reissuun maanantaina heti puoli kymmenen pintaan aamusta, jolloin Nuppu meni ensimmäisille päiväunille. Nuppu ei juuri välitä autossa matkustella eikä ollakaan viitsitty lähteä ajelemaan pidempiä matkoja, kun en itse mahdu takapenkille istumaan ja pahan mielen yllättäessä Nuppu huutaa aivan naama punaisena. Amalia istuu autossa keskellä ja hyssyttää siinä sitten aina Nuppua ja antaa tuttia, mutta eipä se useinkaan auta. Nyt matka meni kuitenkin tosi hyvin, sillä Nuppu nukkui alkuun ja loppumatkasta oli ihme ja kumma hiljaa hereillä.

flamingo

Vantaalle päästyämme veimme auton Flamingon parkkihalliin, jätimme kamat autoon ja nappasimme mukaan vain Nupun hoitokassin ja vaunut. Käytiin respassa kyselemässä mihin aikaan hotellihuoneen mahtaisi saada ja jatkettiin sitten Jumboon ostoksille. Me ollaan Amalian kanssa kovia shoppailemaan ja ostin Nupulle useamman Newbien vaatteen Kappahlista. Ostettiin myös muutama samisteluvaate tytöille ja Milo osti itselleen hurjan Hulk-puvun ja ison Nerf-pyssyn.

Syömässä käytiin Chicosissa, jossa oli pieni leikkinurkkaus, joka oli meidän pelastus. Mä meinasin jo heti alkuun, että skipataan koko ravintolareissu ja mennään vaan Heseen, kun siinä Chicosin ulkopuolella katseltiin ruokalistaa ja Milo siitä sitten vauhdikkaasti ehti juosta ravintolaan ja juoksi ja kiljui samaan aikaan ravintolaa ympäri Johnnya karkuun mun kiroillessa mielessäni miljoonat kirosanat ja purressa hammasta yhteen. Noh siinä sitten pojan kiinnioton jälkeen totesin Johnnylle, että eihän tästä tule helvettiäkään, mutta mies totesi vaan rauhallisesti, että tuleehan tästä ja tottakai me mennään sinne syömään ja niin me mentiin ja kaikki meni loistavasti ja olin niin iloinen hyvästä ravintolakokemuksesta lasten kanssa ja etenkin Milo sai paljon kehuja hyvästä käytöksestä.

Syönnin jälkeen Milo halusi näyttää mulle jotain hurjaa yhdestä pelikaupasta ja olihan se aika hurja juttu, kun kaupassa ylimmällä hyllyllä oli sellainen jostain vanhasta kauhuleffasta mulle tuttu Chucky-nukke, jolla oli puolet naamasta veressä. Tämän Milo oli siellä bongannut ja tietty se oli äidille näytettävä. Me vähän siis jakaannuttiin ostoksilla niin, että pojat menivät keskenään ja me tytöt keskenään, mutta pitihän äidin tosiaan tämä nähdä.

flamingo

Ostosten ja syömisten jälkeen napattiin Johnnyn kanssa kahvit mukaan ja lähdettiin koko porukka kohti hotellin respaa. Saimme huoneen ja hengailimme siellä hetken aikaa, kunnes lähdimme kylpylän puolelle uimaan. Ostimme Amalialle ja Milolle kellukkeet, sillä Johnny piti heistä yksin huolta.

Nuppu pääsi myös hieman uiskentelemaan ja tykkäsi kovasti. Uinnin päälle hän söi hanakasti tissiä, jonka jälkeen nukahti mun syliin ja siinä sitten pikkuinen rakas tuhisi posket punaisina pikkuiset röyhelö-uimahousut jalassa mun kylpytakin sisällä makoisia unia tunnin verran. Se oli niin liikuttavaa ja ihanaa, kun hän nukkui siinä mun iholla, aivan kuin vastasyntynyt vauva. Oli niin rentoa itsekin makoilla vaan tunti siinä paikallaan, kuunnella kylpylän kohinaa, hiljaista musiikkia, katsella ihmisiä ja kaunista nukkuvaa vauvaani. Välillä silmäni osuivat muuhun perheeseeni ja heidän onnelliset kasvot saivat sydämeni lepattamaan ja olin niin onnellinen.

flamingo

Nuo kolme rakasta laskivat hurjan monta kertaa eri vesiliukumäistä ja me Nupun kanssa katselimme heidän menoa. Välillä katselin, kun Johnny ui lapset selässään ja he olivat niin suloisia.

Johnny uskaltautui hyppäämään hyppytornista, jonka korkeus on viisi metriä ja se meni niin hyvin ja rohkeasti, kun viimeksi hän hyppäsi pienemmästä tornista aivan tutisevin jaloin kyykyssä ensin tietysti miljoonasti alas kurkkien ja empien uskaltaako vai ei.

Meidän lapset ovat vauvoista asti rakastaneet vettä ja Nuppu näyttää olevan samaa maata. Toisaalta he eivät myöskään pelkää yhtään vettä ja se plus Milon vauhdikkuus eivät aina ole ihan kiva yhdistelmä. Pikkualtaassa ollessamme katsoimme, että Milo oli menossa pikkualtaan liukumäkeen, mutta eipä sitten mennytkään, vaan jatkoi matkaa pikkualtaan vieressä olevaan vesiliukumäkeen ja ehti laskea sen alas ja siitä sitten jatkoi juoksujalkaa seuraavaan isoon vesiliukumäkeen ja juuri ennen kuin Johnny ehti sinne ylös, niin poika laski jo mäkeä alas. Noh eipä näissä kummassakaan mitään vaaraa ollut ja yksin niistä laskettiin ja Milolla oli kellukkeet, mutta siitä huolimatta yksin ei olisi saanut mihinkään mennä ja piti pysyä isin lähellä koko ajan ja tästä olimme useamman kerran puhuneet.

Myöhemmin Milo laski vielä pikkualtaassa pienimmästä liukumäestä ja laskun päätteeksi heitti kunnon kuperkeikan siihen päälle hirmuisella vauhdilla. Näki oikein, että teki päähän kipeää, kun vettä oli niin vähän altaassa ja pää kolisi tietysti pohjaan, mutta poika vaan siinä lunkisti hihkaisi hymynkare huulilla: ei sattunut!

Nupun kanssa istuskellessa huomasin kuinka monet lapset odottivat niin kiltisti aina kaikessa rauhassa vanhempiaan, mutta muutaman Milon kaltaisen mukulan bongasin ja jotenkin hymyilytti, kun vanhemmat saivat nousta perään yhtä vauhdikkaasti, kun mekin tämän neljä vuotta. Se on aina helpottavaa nähdä muitakin vilkkaita ja vauhdikkaita lapsia.

Kylpylässä mulla ei ollut Nupulle hoitokassia mukana, vaan vain kaksi pyyhettä ja kylpytakin taskussa yksi vaippa, harso ja tutti tuttinarussa. Flamingossa on ihanan lämmintä eikä siis yhtään sellaista viileää, kuin normaalisti uimahalleissa, joten uinnin jälkeen ei tarvinnut pukea vaatteita, vaan Nuppu sai hengailla ihan vaan vaipassa ja lopulta ilkosillaan pyyhkeen sisässä, kun iso vahinko yllätti siihen ainokaiseen vaippaan. Luojan lykky ettei altaassa tullut tämä vahinko.

flamingo

Yleensähän vauvat eivät kakkaa uinnin aikana eikä ainakaan Amalian ja Milon vauvauinnissa kukaan ikinä kakannut veteen. Vauvauintiin mennessä syöttäminen suositellaan toteutettavan jo tunti tai puolitoista tuntia ennen uintia eikä siis juuri ennen uimaan menoa.

Useamman tunnin uiskentelun jälkeen menimme hotellihuoneeseen, jossa isommat lapset pääsivät vaahtokylpyyn ja me aikuiset peseydyimme suihkussa. Nupun olin suihkuttanut jo kylpylässä suihkutiloissa ennen vaipan laittoa, joten hän sai suoraan yöpuvun päällensä.

Ihan ei reissu lopulta mennyt kuin strömsössä, sillä mun ollessa suihkussa huoneen oveen koputettiin ja siellä oli hotellivirkailija, joka kertoi, että meidän on vaihdettava huonetta, sillä palohälytys ei toiminut meidän kerroksessa. Ei auttanut kuin pakata kaikki tavarat, jotka perus meidän perheellä oli jo aivan levällään pitkin huonetta ja mentävä respaan kuulemaan minkä huoneen saisimme. Pieni pudotus siinä sitten oli ylhäältä vitoskerrokseen.

Kyllähän tämä show hieman ketutti, mutta emme antaneet sen lannistaa hyvää fiilistä. Tosin lapset harmittelivat etteivät pääse aamukylpyyn, kun huoneen vaihdon jälkeen ei ollut kylpyammetta lainkaan. Me ei yleensä olla mitään valittajatyyppejä Johnnyn kanssa kumpikaan, mutta tästä aiomme reklamoida, vaikka toki pientä hyvitystä tästä saimme.

Huoneen vaihdon jälkeen haimme pikaisesti kaupasta iltaherkut ja Hesestä ruuat ja herkuttelimme siinä sitten sängyssä kaikki yhdessä Nupun jo nukkuessa yöunta.

Aamulla Nuppu herätti huonosti nukutun yön jälkeen jo puoli seitsemältä ja aamupalalle lähdimme jo ennen kahdeksaa. Lapset söivät aika huonosti aamupalaa ja ai että nauratti, kun Milo halusi hakea ihan yksin Amalialle pienen suklaadonitsin ja ajattelin sitten, että menköön ja poika toi donitsin siskolleen sitten niillä ottimilla, jotka olivat donitsien tarjoiluvadissa. Siinä hän piti “pihtejä” tiukasti yhdessä ja hienosti ojensi donitsin Amalialle.

Ennen kotiinlähtöä lapset saivat leikkiä vielä Flamingon leikkipaikka Naurusaaressa ja piipahdimme nopeasti Jumbon puolella. Kotiin lähdimme yhden jälkeen ja Nuppu nukkui taas autossa päiväunet ja kotimatka meni hyvin.

Isommat lapset olivat aika väsyneitä koko loppupäivän ja vähän me vanhemmat myös. Se on jännä miten nämä mukavat reissut voivat väsyttää! Nyt jatkellaan vielä hetki Johnnyn lomaa 🙂

flamingo

Nyt kun mä kirjoitan näitä kylpylätunnelmia vasta tässä vaiheessa, kun reissusta on jo pian kuukausi, niin saa nähdä välittyykö se ihana tunnelma teille asti.

Me ollaan oltu Johnnyn kanssa kolme kertaa kylpylässä ihan kaksin. Kaksi kertaa Flamingossa ja kerran jo ennen lapsia Turun Caribiassa. Amalia on puhunut kylpyläreissusta jo pitkään ja minullakin se on ollut monesti mielessä, mutta ei olla vain saatu sen suhteen mitään aikaiseksi. Amalia toivoi ehdottomasti, että yövymme hotellissa emmekä siis mene vain uintireissulle ja tämä oli kyllä minullekin todella tärkeää. On kiva päästä vähän kotiympyröistä karkaamaan ja mikäs sen ihanampaa, kun oman rakkaan perheen kanssa. Tämä oli loistava irtiotto arjesta ja viikonlopusta jäi jäljelle vielä lähes koko sunnuntaipäivä, jonka sitten vietimme ihan vain kotosalla.

Flamingo

Olimme varanneet hotellihuoneen Flamingosta lauantaiksi ja saavuimme Helsingiin jo yhden maissa päivällä. Yllätykseksi saimme huoneen jo heti silloin, vaikka varauksessa lukikin, että huoneen saa vasta neljältä. Tämä sopi paremmin kuin hyvin ja veimme pikaisesti reissukamppeet huoneeseen ja hetken ihastelun jälkeen matka jatkui hotellin läpi kauppakeskus Jumbon puolelle, jossa päätimme käväistä ihan lasten ehdoilla. Kävimme heti alkuun jätskillä ja sitten vielä Citymarketissa ostamassa molemmille lapsille lelut ja illaksi yhteisiä herkkuja. Jessus miten paljon me herkkuja ostimmekaan eikä niitä lopulta jaksettu muiden syömisten ja uinnin päätteeksi paljoa edes syödä!

Flamingo

Aikuisten vaatekaupat jätimme kokonaan välistä, sillä lapsilla oli niin kova tohina päästä jo uimaan ja vähän äidilläkin. Olimme pakanneet lapsille omat kylpytakit mukaan ja me aikuiset saimme takit ja tossut hotellista. Niinpä vaihdoimme jo huoneessa uikkarit päälle ja suhasimme hissillä vain kylpytakit päällä alakertaan kylpylän puolelle. Milo piti minun isoja tossuja jalassa, mutta heitti ne melkein heti pois, sillä eihän isoilla tossuilla niin kovaa päässyt etenemään kuin poika halusi. Milo paahtoi juosten pitkiä käytäviä, mutta pystymme jo ihanasti luottamaan poikaan ettei hän esimerkiksi mene yksin hissiin tai liukuportaisiin, kun tästä vielä erikseen mainitsee. Pian kolmenvuoden ikä alkaa näkyä pojasta jo hienosti!

Flamingo

Me mentiin sitten tyttöjen kesken tyttöjen puolelle ja miehet miesten. Pian oltiin jo uimassa ja alkuun mentiin hetki koko perhe yhdessä, kunnes jakaannuimme sitten pareihin, sillä lapsilla oli eri mieltymykset missä altaissa polskia. Amalia sai olla isin kanssa ja minä uiskentelin pikkumiehen mukana. Milo viihtyi paljon pikku altaassa ja laski hurjan monta kertaa kahdesta liukumäestä. Välillä olimme porealtaassa ja kerran poika meni pusuttelevan nuorenparin viereen ja lähes miehen syliin. Milo oppi reissulla sukeltamaan ihan itse matkiessaan isompaa poikaa ja tämä on melkoisen hieno taito! Haavereilta ei ihan vältytty, sillä Milo putosi liukumäen portaat alas, seljälleen tipahti kaikki raput pahan näköisesti ja lopulta tippui pikkuriikkiseen vesilätäkköön. Onneksi ei käynyt kuinkaan, vaikka kovasti pieni itki, mutta vain pienen hetken ja sitten mentiin taas!

Laskettiin myös yhdestä isommasta liukumäestä, josta pääsi laskemaan hauskasti vierekkäin koko perhe. Tästä me mentiinkin jossain kohdin ehkä parikymmentä kertaa yhteen putkeen, kun tykättiin kaikki niin kovin!

Uinnin lomassa syötiin pientä suolaista ja maksu kävi helposti rannekkeilla, joihin oli ladattu luottoa samalla, kun maksoimme kylpylämaksun. Lapset saivat juoda myös jäähilejuomat, oikein hienot omavalintaiset sekoitukset!

Polskittiin kylpylässä VIISI tuntia ja aika vain vierähti. Huomasi selkeästi porukan vähenevän illansuussa ja meininki rauhoittui. Vaikka täytyy sanoa etten kokenut missään vaiheessa ihmismäärää mitenkään liialliseksi, vaikka porukkaa paljon olikin.

Uinnin jälkeen palasimme huoneeseen, jossa kävin vielä suihkussa pesemässä hiukset. Valmistauduimme iltaa varten hieman, Milo veti päälleen hienon farkkupaidan ja Amalia mekon ja lähdimme syömään juhlallisesti Raxiin 😉 Löysimme pöydän mukavasti leikkinurkkauksen vierestä, jossa lapset saivat ruokailun lomassa hieman leikkiä. Kaikille maistui ruoka hyvin pitkän uinnin päätteeksi ja könysimme ruokailun jälkeen raukeina ja väsyneinä hotellihuoneeseen.

Valvoimme vielä vähän aikaa huoneessa ja kävimme nukkumaan vasta kymmeneltä. Makoilimme kaikki neljä sängyssä viekukkain, lapset katselivat lastenohjelmia meidän puhelimista ja me vanhemmat koomailtiin vaan.

Flamingo Yöllä napattu kuva mun elämäni miehistä, on ne aika somia.

Aamulla heräsimme pirteinä hyvin nukutun yön jälkeen ja suuntasimme aamupalalle. Aamupalan jälkeen oli tarkoitus käydä vielä vähän ostoksilla, mutta pimeänähän kaikki putiikit olivat sunnuntain vuoksi. Piipahdimme sitten vielä Prismassa ruokaostoksilla, jossa muuten eksyimme toisistamme ja lopulta olin jo maksanut ostokset ja odottelin perhettäni vaikka kuinka kauan kaupan ulkopuolella. Mä kun olin taas unohtanut puhelimeni, ja nämä oli etsineet mua toivottomina valtavan ison kaupan hyllyjen välistä. Noh loppu hyvin, kaikki hyvin ja kotimatka sai alkaa <3

Viime päivät ovat olleet aika kivoja. Viikonloppuna teimme lasten kanssa kylpyläreissun ja tästä lisää heti, kun saan puhelimeni taas kuntoon ja sieltä muutamat kylpyläkuvat. Mulla on ollut hieman huonoa tuuria luurien kanssa, sillä toukokuussa lasten kanssa yhteisen laivareissun päätteeksi hävitin puhelimeni. Nyt sain viimein hetki sitten kunnon puhelimen taas, mutta tätä onnea ei kauaa kestänyt, sillä puhelin putosi asfaltille ja näyttö pamahti rikki. Nyt olen jälleen ilman instagramia ja muita nettijuttuja, mutta pääasia, että saan puhelimella edes soitettua.

Sunnuntaina kylpylästä palattuamme Amalia lähti melkein heti Iida serkun luokse leikkimään ja me vanhemmat hengailtiin Milon kanssa kotona todella lunkisti. Tämä tarkoitti paljon lastenohjelmia ja löhöilyä sohvalla ja ehkä jopa tylsistymistä, mutta olipas ihana sunnuntai. Illalla piipahdimme siskoni perheen luona teellä ja kaffella ja haimme Amalian samalla kotiin.

naamiaisasu

Mun äitiä olemme nähneet myös todella paljon viime aikoina, sillä mummi oli lomalla ja lapset ovat olleet todella innoissaan, kun mummi on käynyt usein kylässä. Mummin loman aikana Amalia pääsi mummin luokse yöksikin ja tämä oli Amaliasta ihan parasta. Mummi on lapsille todella tärkeä, kuten myös Johnnyn vanhemmat eli mummi ja fafa.

iltapalalla

Avoimessa päiväkodissa vierailimme Milon kanssa kaksin alkuviikosta Amalian kerhon aikana ja kyllä oli outo tunne, kun Milo vaan touhusi itsekseen ja toisten lasten kanssa ja mulla oli ihan toimeton olo. Milo on tehnyt aikamoisen kasvupyrähdyksen kaikin puolin ja elo pojan kanssa on helpottanut ihan hirmuisesti. Enää ei tarvitse koko ajan vahdata mitä toinen tekee eikä kiipeilykään tunnu olevan enää lempipuuhaa. Toki välillä, mutta ei enää jatkuvasti. Milo on alkanut myös puhua paljon enemmän ja lauseita tulee jo monia. On todella suloista, kun pikkuinen puhua pulputtaa, vaikkakin tänään suuttuessaan hän osoitti mua ja sanoi: kakkapökäle! Noh onneksi enemmän tulee ihan ystävällistä juttua kuitenkin.

kukkuu

Kukkuuu!

Iltaisin nukkumaan mennessä Milolla on ollut jo pitkään tapana painaa mua nenän päästä ja samaan aikaan sanoa: töttöröö ja sitten mun pitää tehdä sama hänelle. Tämän jälkeen on hyvä alkaa nukkumaan ja meitä molempia aina naurattaa tämä yhteinen traditio.

naamiaisasu

Milo on alkanut jaksaa paljon paremmin ilman päiväunia eikä neljän-viiden välillä iske enää väsy. Hän jaksaa hienosti touhuta koko päivän, vaikka puoliltapäivin me usein hieman rauhoitutaan lastenohjelmien pariin, etenkin jos aamupäivä on ollut touhukas. Milo on alkanut tosiaan viimein seurata lastenohjelmia ja tämä on kiva juttu!

naamiaisasu

Tänään lasten ulkoillessa siistin hieman takapihan terassia, viskoin kuolleet kukat roskiin ja nappasin penkkien päälliset sekä rautasängyn viltin ja tyynyt pesuun. Talviteloille tässä saa alkaa pikkuhiljaa pihaa laittaa ja lyhtyjä terasseille roikkumaan. Illalla on kiva poltella kynttilöitä ja nauttia hiljaisuudessa ja kauniista tunnelmasta. Tänään aiomme katsella Johnnyn kanssa viime perjantain Vain elämää jakson ja käydä ehkä myös saunassa.

Ihanaa iltaa kaikille <3