Johnny on ollut koko viikonlopun töissä, normaalistihan miehellä on töitä vain arkisin, mutta tässä viimeisen puolen vuoden aikana viikonloppu reissuhommia on ollut yllättävän paljon. Tällä kertaa työhommat olivat ihan täällä kotimaassa, sillä mies vei asiakkaita perjantaina ja lauantaina Tikkurila festivaaleille. Ei huono työkeikka ollenkaan!

Meillä oli lasten kanssa aivan ihana lauantai yhdessä. Perjantaina lapsoset olivat mummilapäivällä, mutta lauantaipäivän vietimme kokonaan yhdessä eikä kummallakaan ollut edes kaveria kylässä. Niinpä saimme olla ihan kolmisin ja kivaa oli!

terassin sisustus

Amalia tykkää leikkiä paljon ihan itsekseen ja aika pian aamuohjelmien jälkeen hän sulki huoneen ovensa ja aloitti leikin. Myöhemmin tyttö toi paljon leluja takapihan terassille, jonne Johnny kantoi yhtenä päivänä meidän aurinkovuoteen, joka on hakenut paikkaansa nyt jokaisella terassilla. Nyt se saa jäädä takapihalle, sillä siellä on suoja ja sinne paistelee vasta illasta aurinko, joten ei ole niin tukalan kuuma. Eilinen päivä tulikin hengailtua aika pitkälti takapihalla.

terassin sisustus

Lapset saivat terassille kylpyammeen, jossa oli tarkoitus uittaa barbeja. No eipä mennyt kauaa, kun molemmat olivat vaihtaneet uimahousut ja kylpivät ammeessa yhdessä barbien kanssa. Mä makoilin aurinkovuoteella ja katselin lasten onnea.

Kylpemisen jälkeen luettiin yksi kirja viltin alla kainalokkain ja voi miten ihanan rauhallista meillä oli.

Amalia oli kuullut edellisenä päivänä mun nimipäivistä, jotka olivat tosiaan lauantaina ja tyttö aloitti heti aamusta hääräämään mulle nimpparikorttia ja heti herättyään muisti onnitella. Ilma ei heti aamusta ollut sateinen, joten Amalia pohti ulkojuhlien mahdollisuutta. Pakastepullat tyttö oli napannut perjantaina mummin ja fafan pakkasesta ja ne paisteltiin Merja mummin tultua nimpparikahville. Myöhemmin saimme Johnnyn äidinkin kylään ja molemmat pöhköt mummelit toivat mulle ihanat lahjat, vaikka mitään en odottanut. Vieraiden lähdettyä Milo oli näreissään, kun oli niin pienet juhlat ja ai että mua nauratti.

Terassi kotoisammaksi

Myöhemmin päivän aikana sisutuskärpänen hieman puraisi ja aloitettiin Amalian kanssa sisustamaan terassia vähän nätimmäksi. Kukkia en ole saanut sinne hankittua vieläkään ja ehkä en amppareiden vuoksi hankikaan. Vaatehuoneesta löysimme pihalle sopivan kukkaruukun ja laitoimme siihen Ikeasta ostetun tekopelargonian. Lapset olivat aiemmin keränneet kauniin kimpun luonnonkukkia ja kukat pääsivät koristamaan takapihaa. Pöydäksi sopi passelisti sisältä vanha valkea tuoli. Pallovaloista tykkäisin kovasti myös ja syksyäkin ajatellen ne olisivat ihana tunnelmanluoja.

terassin sisustus

Illemmalla lapset vielä pyöräilivät ja maalasivat vesiväreillä ulkona. Mä raahasin tuolin kadulle ja katselin, kun molemmat laskivat pyörillä mäkeä alas.

Iltasuihkuun menimme jo ajoissa ja iltapalan jälkeen herkuttelimme vähän sipseillä ja karkeilla ja katselimme lastenohjelmia. Yöt olemme nukkuneet kolmisin vierekkäin ja lapset haluavat aina, että mä olen heidän keskellä ja voin kertoa, että pikkusen alkavat yöt olla kolmisin kuumia. Noh tänään Amalia palaa taas omaan sänkyyn ja mun viereen jää enää pikku Milo.

Johnny olikin aamuyöllä viiden aikaan laittanut viestiä, että nyt nukkumaan ja ihanaa, kun alkaa loma! Ihan parasta tätä on odotettu niin kovin!!

terassin sisustus

Mä oon kuvannut kameralla todella vähän ja vasta huomasin nämä pääsiäisen aikana räpsityt otokset lapsista etsimässä pääsiäispupun piilottamia pääsiäismunia. Nämä kuvat saavat olla kuvituksena tässä hieman sillisalaatti postauksessa, jossa kerron viime päivien kuulumisia!

lapset

Melkein kesä

Viikonloppu tuntui menevän hujauksessa ja lauantaina oli aivan mielettömän ihana ja aurinkoinen sää. Me vietettiin lähes koko päivä ulkona ja tehtiin vähän pihahommia sekä istuskeltiin ja nautittiin auringon lämmöstä. Lapset leikkivät milloin kenenkin pihoilla ja illalla grillattiin kaikkea hyvää yhdessä siskoni perheen kanssa ja siskontyttö Iida jäi vielä yökylään.

lapset

Jännittää!!

lapset

Niin muakin!!

Mä olin napannut ulkovarastosta jo hetki sitten pihakalusteet etupihan terdelle, koska siinä niillä on enemmän käyttöä, kuin takapihalla. Nyt terassille on levitetty pieni matto kodikkuutta luomaan ja kaivoin myös radion esille. Radio ulkona on parasta ja  napsasen sen aina päälle terassilla ollessa ja nautin Iskelmäradiosta! Iskelmäradio voittaa jopa Suomipopin musiikin suhteen ja se on mun luottokanava meidän pikkuruisessa piharadiossa.

Johnny istutti myös muutamat narsissit etupihalle ja heti näyttää paljon kivemmalta, kun on kukkia. Ihanaa päästä pian laittelemaan kesäkukkia, eihän siihen oikeasti edes kauaa mene, kun viikot tuntuvat menevän hurjaa kyytiä. Lauantaina tuntui jo melkein kesältä, niin lämmintä meidän etupihalla oli. Hassua vaan, kun muutamat lumikasat löytyi pihalta myös 😉

Lapset ovat tuoneet pihalle jo hieman sisälelujakin ja Amalialla on ollut monta kertaa kivat petsileikit ystäviensä tai Milon kanssa. Vauvaa on myös hoidettu paljon ja kärrätty naapurintytön vaunuissa tai kannettu turvaistuimessa. Ihania leikkejä näillä kaikilla!

lapset

Ohhoh prinsessa lampussa kinderit!

Kaksin esikoisen kanssa

Viime viikolla me käytiin Amalian kanssa kahdestaan uimahallissa isin tultua töistä kotiin. Milo oli hieman nuhainen ja siitä syystä mentiin Amalian kanssa kaksin. Amalia nautti tietysti tosi paljon ja nämä kahdenkeskiset jutut aina jommankumman lapsen kanssa on tosi kivoja. Amalia höpöttää aina taukoamatta ja mä sain tosi monta suukkoa uimahallissa. Saunottiin myös rauhassa ja syötiin vielä pientä iltapalaa uimahallin kahvilassa ja jälkkäriksi Amalia sai herkullisen pehmiksen!

Pojat olivat olleet pyörälenkillä ja käyneet katselemassa kalavehkeitä. Milo aikoo hankkia kesäksi ongen ja meinaa onkia sitten mun kummitädin- ja sedän mökillä.

Milon kanssa tehdyt pyörälenkit ovat kyllä mielenkiintoisia ja mietinkin viime kerran jälkeen, että pitäiskö mun olla vaan päästämättä sitä enää pyöräilemään mun kanssa, kun en meinaa kohta pysyä sen perässä enää, juosten siis. Milo paahtaa niin lujaa apupyörillä, mutta toisaalta se on myös ihan fiiliksissä jarruttamisesta, joten se pelastaa aika paljon. Mitä lujempaa jarruttaa, sitä siistimpää!

lapset

Heii tuolla ylhäällä!

Viikot on aika tohinaa, kun Amalialla on kahdesti viikossa kerhopäivä ja sitten lapsilla on kerran viikossa arkena mummilapäivä, jolloin mä teen blogihommia ja sitten on vielä perhekerho, jossa yritetään mahdollisuuksien mukaan käydä, jotta Milo tottuisi kerhoon ja kerho-ohjaajiin. Lisäksi on vielä avoin päiväkoti, jossa ollaan käyty noin kerran viikossa, välillä toki Milon kanssa kahdestaan siskon ollessa omassa kerhossa.

Amalian kerhopäivä on vain kolmen tunnin mittainen, joten paljon ehditään olla ihan vain kotonakin ja musta on itsestäkin mukava aamupäivisin touhuta ja sitten rauhoittua lounaan jälkeen hetkeksi lastenohjelmien pariin. Sitten ehtii vielä hyvin ulkoilla ja leikkiä kotona kaikessa rauhassa. Toki nyt kauniilla ilmoilla lastenohjelmat ovat jääneet, kun lapsilla on vain kiirus ulos ja näinhän se kesäkin usein menee ettei ruutuja paljon tuijotella!

Syksy tuo tullessaan isoja muutoksia

Milon kerhon aloitushan meni plörinäksi ja päätin, että yritämme uudestaan vasta syksyllä. Ollaan sovittu Amalian kerho-ohjaajan kanssa, että Milo voisi vierailla Amalia kerhossa muutaman kerran tässä ennen kesää, josko se hieman auttaisi syksyä silmällä pitäen. Hain Milolle kerhopaikkaa syksyksi aamuryhmään, niin saan sitten vietyä lapset samaan aikaan, kun Amaliallahan alkaa esikoulu, joka on joka arkipäivä 9-13. Ja lapset ovat kuitenkin virkeämpiä aamusta, joten on kivempi, että kerho on aamusta eikä iltapäivästä. Milo toki on virkeä koko päivän ajan 😉

Aika hurjaa tämä Amalian eskarin aloitus, kyllä se on jännää meille kaikille. Siinä saadaan sitten mukavasti eskari käyntiin ja sitten onkin toinen iso muutos jo nurkan takana, kun vauva syntyy syyskuun puolenvälin jälkeen.

lapset

Onnellinen saalistaan!

Kyllä se elämä taas hieman muuttuu, mutta varmasti ihanalla tavalla. Nytkin on hymy korvissa heti, kun vauvasta ja lapsista edes kirjoittaa. Äitiys ja lapset ovat ihan parasta, vaikka rankkaakin välillä on. Täytyy vain nauttia nyt, kun ne on pieniä, koska ei aikaakaan kun ne jo lähtevät maailmalle <3

Mahtavia päiviä taas takana! Johnny lähti laivalle kamujensa kanssa lauantaina ja me oltiin lasten kanssa sitten kolmisin. Isi lähti kuitenkin vasta iltapäivästä, joten aamusta piipahdimme yhdessä Lohjan omenakarnevaaleilla, jotka oli järjestetty Lohjan museolla. Alkuun hieman nauratti, kun tori, jossa luulin markkinoiden olevan oli aivan tyhjillään ja totesinkin jo tainneeni erehtyä markkinapäivästä. Onneksi kurkkasimme lähellä olevan markkinakyltin, jossa lukikin isolla markkinoiden löytyvän museolta. Tämä miljöö oli aivan mahtava ja ihania kojuja oli runsaasti. Perus markkinakamaa metrilakuineen ei ollut, vaan kaikkia omin kätösin tehtyjä upeita juttuja!

luontokuva

Ilmat ovat olleet upean aurinkoisia ja ulkoilu on ollut mieluisaa. Amalia on ulkoillut ystäviensä kanssa todella paljon ja on ihan mieletöntä kuinka iso tuosta äidin pienestä tytöstä on tullut. Ei hän tietysti vielä omaa katua pidemmälle saa mennä, mutta sekin on hassua, kun tyttö ei ole enää silmän alla koko ajan. Amalia ja kamut ovat pakanneet ulos pet shopit eli pienet leluhahmot ja leikkineet niillä paljon. Ne ovat selkeästi tämän hetken hitti ja barbi -ja nukkeleikit jäävät kyllä kakkoseksi.

Viime viikkoina olen käynyt lasten kanssa pari kertaa uimahallissa ja tämä on ollut kivaa! Uimahallissa on aina arkisin todella hiljaista ja rauhallista eikä meidän reissuilla ole ollut edes yhtään koululaisryhmää.

Johnny on ollut pari päivää messuilla töissä Helsingissä ja oli viime yön Helsingissä yötäkin. Meillä on ollut lapsilla täällä kahtena päivänä uusi leikkikaveri, mun pikkuserkun ihana eskarilais-ikäinen poika. Musta on aina vaan niin ihana, kun lapset viihtyvät meillä ja tykkäävät tänne tulla ja meidän lapset tykkäävät, kun on kavereita.

Milo hakee usein naapurissa asustelevaa poikaa ulos leikkimään ja on ihan parasta, kun lapsilla on näin lähellä hyviä ystäviä! Nyt kun Milo puhuu jo enemmän ja on isompi, niin leikkikaveri alkaa olla jo hänellekin tärkeämpi ja voi miten onnellinen hän ystävästään onkaan!

Sellaisia pieniä kuulumisia tänne ja muistakaa muuten seurailla meitä blogin lisäksi myös Facebookin ja Instagramin puolella. Instagramiin me aloitettiin justiinsa tekemään pieniä videonpätkiä!

Seuraavaksi blogissa juttua meidän kylpyläreissusta! Mukavaa illan jatkoa murut <3

Mä olen aina halunnut äidiksi ja sitten, kun se viimein tapahtui se oli juuri niin upeaa mitä olin kuvitellut. Se onnentunne on ihan huikea, kun vastasyntynyt vauva saapuu maailmaan ja tuntuu melkein uskomattomalta, että se maailmaan putkahtanut vauva on ihan oikeasti sun ikioma. Se on sun lapsesi loppuelämäsi ja saat hoitaa ja pitää huolta siitä aina tai ainakin melkein. Vaikka lapset varttuvat aikuisiksi mä toivon, että meidän välimme pysyvät yhtä lämpiminä ja tykkäisin kovasti jos lapset kävisivät sitten aikuisina välillä lapsuudenkodissa olemassa ihan yötäkin. Tällä hetkellä Amalia on vielä sitä mieltä, että hän ei muuta ikinä meidän vanhempien luota pois, vaikka jossain kohdin oli kyllä muuttamassa Iida serkun kanssa sitten isoina kaksin samanlaiseen taloon kuin Annelilla ja Onnelilla.

asukuva

Uskon, että tulemme varttumaan Johnnyn kanssa tässä kodissa vanhoiksi ja varmasti saatamme pitää lastemme huoneetkin ennallaan tai ainakin ne mitä he mahtavat huoneisiinsa kotoa muuttamisen jäljiltä jättää. Musta se on ihana ajatus ja emmehän me välttämättä tarvitse ylimääräisiä huoneita mihinkään.

Lapset on meille molemmille kaikki kaikessa ja ajattelemme kaikessa lapsia ensin. Heidän vuoksi sitä tekisi mitä vain ja he ovat ne tärkeimmät tässä elämässä.

lapset

asukuva

Haluan ehdottomasti säilyttää hyvät välit lapsiini aina ja toivon, että aikuisinakin he jakavat elämäänsä kanssamme. Me puhumme lasten kanssa paljon ja vietämme heidän kanssa aikaa ja nautimme siitä. Olemme läsnä, leikimme ja hassuttelemme, lohdutamme ja rakastamme ja tämä on ihanin tehtävä mitä olen ikinä saanut tehdä. Vaikka lasten kanssa on välillä pinna piukealla ja joskus on raskasta olla lasten välisten taisteluiden erotuomarina ja toisinaan lapset ärsyttävät ihan muuten vain, niin silti nämä hetket ovat vain hetkiä elämässä, tulevat ja menevät ja kuuluvat elämään. Eihän elämä ole aina helppoa ja pelkkää iloa ja hyvää mieltä.

Yritän vaalia elämässä kuitenkin hyviä hetkiä ja nauttia hyvästä olosta täysillä. Sitten, kun on mieli maassa ja kiukuttaa, yritän löytää hyviä asioita, juttelen puolisoni ja usein myös siskoni kanssa ja he auttavat ja löytävät aina oikeat sanat, joilla mielialani kohenee.

Mä toivon ehdottomasti, että saisin olla omille lapsilleni se tukeva muuri, johon he voivat hyvinä ja huonoina hetkinä tukeutua ja toivon, että he tietävät, että minuun he voivat luottaa ja kertoa mitä vaan. Me olemme Johnnyn kanssa molemmat aika rentoja vanhempia, annamme lasten toteuttaa itseään paljon ja itse mietin aina tarkkaan koska on syytä kieltää lapsia enkä kiellä heitä turhaan. Toisinaan näkee vanhempia, jotka kieltävät lapsilta ihan oikeasti aivan hölmöjä asioita ja mietinkin välillä, että ymmärtävätkö nämä vanhemmat sen, että saattavat tällä tavalla “pilata” lapsen mielikuvituksen. Tarvitseeko leikin olla aina jollain tapaa kehittävää vai olisiko vaan järkevämpi antaa lapsen toteuttaa itseään ja olla ihan vain lapsi.

asukuva

Joskus itsekin meinaan olla jo kieltämässä jonkin puuhan, joka ehkä sillä hetkellä ärsyttää itseäni, jos puuha aiheuttaa esimerkiksi ylimääräistä vaivaa minulle tai sotkua, mutta sitten mietin taas hiukan eteenpäin ja annan lasten leikkiä ja huomautan sitten vain, että sotkut on siivottava. Lasten riemu ja tekemisen ilo korvaa monessa asiassa kymmenkertaisesti sen, että olisinkin kieltänyt homman. Olen myös joskus kieltänyt jonkin asian ihan vain liian hätäisesti sen kummemmin ajattelematta, ilman mitään järkevää syytä ja pyörtänyt sitten päätökseni ja sanonut lapsille, että olipas äiti nyt vähän höhlä, kun sanoi ei ja voitte te sittenkin tehdä sen. On hyvä osata myöntää itsekin virheensä ja korjata asia eikä vain jääräpäisesti pitää päätään. Kuitenkin jos oikeasti kiellän jonkun puuhan tai asian niin siinä kannassa pysyn eikä se muuksi muutu ja myös lapset tietävät sen. Siinä kun ei ole mitään järkeä, että ensin aina kieltää ja joka kerta pyörtää sitten päänsä lasten vinkuessa tai jankuttaessa asiansa puolesta.

lapset

Tälläisiä ajatuksia tähän iltaan ja lopuksi jaan vielä blogisiskoni hyvän kirjoituksen lasten kieltämisestä. Oli mielestäni oikein hyvä kirjoitus!

Mukavaa pian koittavaa viikonloppua murut <3

Tänään on saanut nauttia pienestä hemmottelusta, sillä äitienpäivän kunniaksi rakas perheeni yllätti minut lahjoilla ja herkullisella aamupalalla. Ehdin jo tovin odotella perhettäni sängyssä ja kuulin kolinaa keittiöstä ja ehtihän tuo palovaroitinkin hetkisen huutaa. Milo ei meinannut malttaa siskon ja isin touhuissa ja pinkaisikin lopulta hieman ennen h-hetkeä äidin luokse makuuhuoneeseen. Pikkuinen rakas ojensi hymyssä suin äidille kortin ja tulihan se sisko ja isikin sieltä sitten perässä. Lapset olivat aivan täpinöissä ja haleja ja pusuja riitti.

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

Amalia oli tehnyt kerhossa äidille ihastuttavan kaulakorun, joka on roikkunut kaulassani koko äitienpäivän. Myös kortteja sain ja isi oli hankkinut Saksasta kaksi kaunista lahjaa.

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

Keittiössä odotti herkullinen aamupala oikein kauniisti katettuna. Amalia oli herättänyt isin jo kello kuusi ja aloittanut vouhkaamisen pekonin paistosta. Noh isi ei vielä silloin pannua kuumaksi laittanut, vaan Amalia sai keskittyä lastenohjelmiin isin torkkuessa samaan aikaan sohvalla.

äitienpäivä

äitienpäivä

Ihanan aamun jälkeen lähdimme äitini luokse siskoni perheen kanssa ja vietimme siellä aamupäivän herkutellen ja vanhoja valokuvia nauraen. Voi onneksi lasten permanentit eivät ole enää muodissa ja voin kertoa, että kampaaja äidin lapsena ei ole ollut helppoa, ei meillä, mutta ei myöskään naapureiden lapsilla.

äitienpäivä

Milo nukkui päiväunet isin kainalossa ja poikien herättyä lähdimme mummin ja fafan luokse syömään. Mummi oli loihtinut paljon ihania ruokia ja vielä jälkiruokiakin. Veimme mummille lahjaksi ison taulun, jossa oli kahdeksan suloista kuvaa lapsista.

Touhukas ihana äitienpäivä takana. Onnellinen olen rakkaista lapsistani ja koko ihanasta perhepiiristä <3 Miten Te vietitte äitienpäivää?