Posted at 21:32h
in
Uncategorized
by johanna
Heippahei viikon takaisen hiljaisuuden jälkeen. Meillä sairastelut eivät loppuneet vatsatautiin, sillä Johnny sairastui influenssaan samana päivänä, kun mulle iski oksennustauti. Ensin vitsailtiin miesflunssaa, mutta kyllä se kunnon tauti olikin kyseessä. Mies oli korkeassa kuumeessa neljä-viisi päivää ja edelleen on väsynyt ja voipunut, vaikka kuumetta tai edes lämpöä ei ole ollut perjantain jälkeen. Tänään Johnnylla on vielä sairaslomapäivä ja saa nähdä kuinka hän jaksaa töissä huomisesta eteenpäin.
Meillähän on koko perheellä influenssarokotukset otettuna ja ollaan siitä asti joka vuosi otettu, kun Milolla todettiin astma ja hän kuuluu sen vuoksi riskiryhmään. Toivotaan nyt, että me muut emme sairastu tautiin.
Tänään ei juuri muita kuulumisia ole kuin tätä sairastelua, joten ajattelin kirjoitella hieman Nupusta, joka täyttää tässä kuussa 1,5-vuotta! Aika hurjaa kuinka vauhdilla aika on mennyt, mutta kyllä tässä on nautittu tästä suloisesta ja ihanasta tytöstä aivan valtavasti joka hetki.
Nuppu on ollut tosi tyytyväinen ja helppo lapsi. Ollut hurjan terve ja omaa hyvin rauhallisen temperamentin. Hän on aivan huippu soma ja mulla tulee hänestä mieleen tosi usein pikkuinen mummo. Me kutsutaan häntä mummoksi välillä vieläkin, kuten vauvanakin.
Tytön takaletti on ottanut kunnon kasvupyrähdyksen ja Johnnyn mielestä sille pitäisi tehdä jotain, mutta eihän sitä vielä raaski. Välillä kun pikkuinen juoksee lujaa ja takatukka hulmuaa sivuille, hän näyttää aivan Pelle Hermannilta tai Tohtori Sykeröltä.
Nuppu on innostunut tosi paljon pukemisesta ja käy vähän väliä eteisessä laittamassa milloin kenenkin kenkiä jalkaan sekä pukemassa pipoja ja hanskoja. Välillä hän yrittää pukea päälleen nukenvaatteita ja omasta vaatekaapistaan tai pyykkinarulta hän valitsee aina päälleen veljen vanhan Ryhmä Hau-paidan. Myös isosiskon mekot on ihania ja niitä on saatava päälle.
Nuppu ei vielä höpisi oikein mitään, mutta muutama sana ollaan sentään saatu. Joo on käytetyin ja hän sanoo sen sellaisella kovalla ja tosi hassulla äänellä. Keinutuolissa pikkuinen rakastaa kiikkua ja pääsee kiipeämään sinne itse ja keinuu kovin ja hokee samalla: kääkkää kääkkää. Myös hei hei Nuppu osaa sanoa, mutta siinäpä ne taitaa olla.
Tyttö ymmärtää hienosti puhetta ja osaa toimia sen mukaan. Aina sitä häkeltyy miten hyvin hän ymmärtää ja miten viisas pieni ihminen voikaan olla.
Nuppu rakastaa kylpeä ja käydä suihkussa. Uimahallissa hän on innostunut kaikista pienimmästä altaasta, kun siellä tulee kahden pingviinin nokasta vettä ja sitä on kiva ottaa eri kippoihin.
Nuppu leikkii paljon kaikkia leikkejä. Kokkaa leikkikeittiössä, latailee pyssyjä, pelaa jalkapalloa, työntelee vauvoja vaunuissa ja rakentelee isoilla legoilla. Hän rakastaa ulkoilua ja siellä lempipuuha on keinuminen, trampalla hyppiminen ja jalkapallo.
Nuppu tykkää kovasti ruuasta, mutta kalasta hänelle tulee ihottumaa. Lempiruoka on ehdottomasti puuro!
Nuppu ei ole järin hurjapää, vaan saattaa kontata peruuttaen esimerkiksi pienen ohuen patjan päältä. Toisaalta hän kyllä rohkenee hyppiä sohvalta pehmeään peittokasaan, jonka veikka hänelle usein rakentaa, mutta päätöntä meno ei ole ikinä eikä meillä ole pahemmin haavereita sattunut.
Nuppu on kova antamaan suukkoja ja haleja ja tämä on niin ihanaa. Hän halaa sisarukset usein aamuisin, aivan kuten minäkin halaan joka aamu lapset.
Nuppunen on meidän pieni hyväntuulinen ilopilleri, joka ilostuttaa meitä kaikkia hirmuisesti. Tuo pieni täydellinen ihminen oli niin tärkeä ja kovasti toivottu perheeseemme. Olen niin kiitollinen hänestä, kuten jokaisesta lapsestamme <3
Minkälaisia taaperoita muilla on? <3
