Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Sydän vähän kallellaan - Page 145 of 151 - Sydän vähän kallellaan
 

Kahden lapsen kanssa ei tule koskaan tylsää, sillä aikaa tylsyyteen ei ole. Meidän arjessa on ollut jo kauan selkeä rytmi, vaikka Milo vielä pieni onkin. Milo ottaa päivän aikana kolmet päiväunet tai neljät siinä tapauksessa jos pitkät unetkin ovat olleet vain puolen tunnin mittaiset. Milo nukkuu päiväunensa ulkona vaunuissa ja vaunuja on käytävä edelleen usein heiluttamassa pitkien unien aikaan ja Milon pitkät unet ovat kaksi tuntia, joskus harvoin kolme, muut unet ovat tasan puolen tunnin mittaiset ja ne riittävät. Amalia oli prikulleen samanlainen päiväuninukkuja, joten totuttu on.

Kikatus

Kikatus

Milo on kova poika hymyilemään ja jokeltelemaan. Milolla tuntuu olevan jo kova kiire päästä liikenteeseen, mutta sentään vielä ryömimään ei olla lähdetty. Hurjaa miten kiire tällä pikkumiehellä onkaan.

Silmät suurina

Silmät suurina

Kovasti on hauskaa

Kovasti on hauskaa

Ja muuttuu vaan hauskemmaksi!

Ja muuttuu vaan hauskemmaksi!

Kävin Milon kanssa tällä viikolla lääkärissä allergia-asioissa, kun oma oloni oli hieman hukassa. Milon uusin allergian kohde on puhdas riisi, täysjyväriisiä pystyn syömään, mutta puhdasta riisiä hän ei siedä. Tein riisimaidosta riisipuuroa ja sain Milon todella kipeäksi. Koen aina huonoa omaatuntoa, kun syön jotain väärää, mutta kokeilemallahan tämä käy. Nyt pääsiäisen aikaan kokeilin omaan ruokavaliooni kauraa ja se näyttäisi sopivan, ai että miten kaurapuuro maistuikaan hyvälle. Myös bataatti sopii ja se käy perunan tilalle, kun peruna ei sovi. Bataatilla aloitamme sosekokeilut, jotka lääkäri suositteli aloittelemaan jo neljän kuukauden ikäisenä.

Lääkäri laittoi Milolle lähetteen Lohjan lastenpolille maitoaltistukseen, sillä lääkärin mielestä on hyvä katsoa Milolle sopiva maito jo hyvissä ajoin etukäteen, vaikkei sitä koskaan edes tarvitsisi aloittaa. Sopivan maidon löytäminen ei ole välttämättä helppoa ja altistus tulee olemaan lapselle varmasti raskas. Se on kuitenkin tehtävä, sillä jos imetys jossain kohdin yhtäkkiä loppuu, niin olemme pulassa, sillä sopivaa maitoa tuskin löytyy ihan noin vain.

Korvike maitoihin siirtyminen pelottaa minua, sillä olemme pärjänneet imetyksellä kuitenkin aika hyvin lukuunottamatta tätä viimeisintä allergisoivaa riisiä. Milo on aika tyytyväinen päivisin ja yöt menevät hyvin. Milon iho on usein siisti eikä se ole ollut kertaakaan rikki. Korvike suo voi olla upottava tai sitten hyvä maito löytyy helposti. Mutta mitäs jos Milo allergisoituu sillekin.

Vielä jaksan oikein hyvin tätä imetysdieettiä ja itsekuria riittää, kun on hyvä motivaattori. Kun lapsi voi hyvin tiedän syöneeni oikein ja se tuntuu todella hyvältä. Painoni on tottakai tippunut, mutta ei vielä liikaa. Maitoa tulee edelleen hyvin, liikaakin monesti, joten maidon riittävyyden kanssa ei ole ongelmia, vaikka ruokavalio onkin tiukka. Johnny on kokkaillut minulle erikoisruokia, joskus ruuat ovat hyviä, mutta joskus aikamoista kuraa. Ruuat olisivat tietysti parempia, jos mausteita ja sallittuja ruoka-aineita olisi enemmän. Rakastan ruokaa ja usein kaipaan ja huomaan ajattelevani kiellettyjä ruokia, mutta tiedän ettei tämä kestä ikuisuuksia vaan vain hetken aikaa.

Mä oon söpö!

Mä oon söpö!

Hyvin mä oon kasvanut, vaikka allerginen olenkin!

Hyvin mä oon kasvanut, vaikka allerginen olenkin!

Milo on todella huomionkipeä ja tykkäisi koko ajan seurustella tai vaihtoehtoisesti olla sylissä. Hän ei pidä siitä, että äiti lähtee näkyvistä ja äiti onkin hurjan hurjan tärkeä. Välillä kun Miloa itkettää kovin niin äidin syliin päästyään hän rauhoittuu heti.

Milo ja äiti hassuttelevat

Milo ja äiti hassuttelevat

IMG_5034

IMG_5035

IMG_5036

Siskon jutut on Milosta hauskoja. Amalia alkaa aina puhumaan Milolle vauvakieltä, vaikka olen yrittänyt sanoa Amalialle, että hän voi puhua Milolle ihan normaalisti.

Kerrossängyssä. Amalia alapedissä, vauvat ylhäällä

Kerrossängyssä. Amalia alapedissä, vauvat ylhäällä

Amalia kattoi herkullisen viikonloppuaamupalan

Amalia kattoi herkullisen viikonloppuaamupalan

Myös Nuuskulle kuuluu hyvää, sillä koira on viimein saanut kipsin jalastaan, kyllähän se jo tammikuusta asti hänellä olikin. Koipi tuntuisi olevan kunnossa ja hyvä niin. Toivotaan, että Nuuskun vastoinkäymiset olisivat taas hetkeksi tässä. Nyt koiruli joutuu ottamaan joka päivä pitkän aikaa nivelrikkoon lääkettä ja se maistuu ilmeisen kamalalle. Nuusku on kuitenkin elämänsä kunnossa ja hänestä kuoriutui trimmauksen ja pesun jälkeen ihan uusi koira. Amaliasta Nuusku on nyt ihan hassun näköinen pikkukoira.

Kuvasta ei ehkä välity se, että Nuusku on elämänsä kunnossa, mutta on se, nyt on iskenyt vaan vähän väsy! ;)

Kuvasta ei ehkä välity se, että Nuusku on elämänsä kunnossa, mutta on se, nyt on iskenyt vaan vähän väsy! 😉

Johnnyn kanssa olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja on ollut ihana vain kölliä iltaisin rakkaan aviomiehen kainalossa ja katsella hauskaa yhteistä sarjaa, jota olemme alkaneet Netflixistä katsoa. Sarjan nimi on Moderni perhe ja sen huumori uppoaa meihin molempiin, suosittelen!

Nyt olemme viettäneet pääsiäislomaa ja Johnny on ollut koko viikon kotona, sillä hänellä on talviloma. Postailen lomamme kuulumiset myöhemmin!

IMG_5061

IMG_5060

Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

Meidän perheessä on tapana käydä virpomassa. Amalia sai virpoa naapurillemme, mummeille ja fafalle sekä kahdelle isomummolleen. Toinen isomummoista tuli superonnelliseksi pikkuvirpojasta, joka kävi häntä terveyskeskuksessa piristämässä.

Milo oli myös menossa mukana ja jaksoi mainiosti!

Noidaksi valmistautumista

Noidaksi valmistautumista

Pikkunoita lähdössä virpomaan!

Pikkunoita lähdössä virpomaan!

Naapurista matka jatkui Merja mummin luo

Naapurista matka jatkui Merja mummin luo

Amalia harjoitteli isin kanssa virpomislorua ja muisti lorusta sanoja sieltä täältä.

Virvon varvon...

Virvon varvon…

IMG_5145

Sitten isomummon luo!

Sitten isomummon luo!

Virpomispäivä huipentui siihen, että Amalia sai Iida serkun yökylään. Tytöt leikkivät ja touhusivat niin iloisina!

Serkukset ja iltapalaherkut

Serkukset ja iltapalaherkut

Viekukkain yöunille <3

Viekukkain yöunille <3

Meillä jatkuu sairastupa, sillä nyt on Johnny lenssussa. Olisihan tämä talviloma ollut mukavampi ilman pöpöjä, mutta näillä mennään ja onneksi lapset ovat sentään terveinä <3

Virvottiinko teillä ja minkälaisia pääsiäissuunnitelmia teillä lukijoilla on?

Kirjoittelinkin aikaisemmin Amalian korkeasta silmänpaineesta ja viime viikolla vierailimme vain puolentoista viikon tauon jälkeen Silmäklinikalla. Silmänpaine oli laskenut hieman, muttei riittävästi, joten silmäleikkaus olisi nyt sitten edessä. Leikkauspäivä on jo sovittu ja se on huhtikuun 21. päivä. Leikkausta ennen käymme kertaalleen Silmäklinikalla silmänpainemittauksessa.

Olen jutellut Amalian kanssa tulevasta leikkauksesta ja kertonut, että silmälääkäri korjaa hieman Amalian silmää. Leikkausmenetelmä on vielä hieman auki ja silmälääkäri ja silmäkirurgi pohtivat vielä kumpi olisi Amalian tilanteeseen parempi leikkausmenetelmä. Silmään tehdään joko läppäleikkaus tai sitten silmään tullaan asettamaan putki, jonka avulla silmänpaine saadaan laskemaan.

Lääkärin mukaan silmä on kipeä muutaman päivän leikkauksen jälkeen ja silmän suojana on pidettävä suojakilpeä. Silmään ei tietenkään saa koskea ja tästä syystä kilpeä tulee käyttää. Leikkauksen jälkeen Amalia joutuu olemaan kerhosta pois viikon tai kaksi. Ulkoilla hän saa viikon kuluttua säästä riippuen. Rajuja leikkejä ja riehumista tulee välttää kuukausi, aika hurjaa kolmevuotiaan melkoisen aktiivisen lapsen kanssa.

Me menemme koko perhe Amalian mukaan Silmäklinikalle, koska haluan ehdottomasti olla tyttäreni mukana eikä Milo taas pärjää ilman äitiä. Leikkauksen jälkeen Amalia pääsee kotiin jo samana päivänä, jos kaikki on mallillaan, mutta Silmäklinikalle on palattava heti seuraavana päivänä kontrollikäynnille. Tämän jälkeen kontrollit ja silmänpaine seuranta jatkuvat viikottain kuukauden ajan.

Amalia näki tällä viikolla ensimmäisen painajaisensa, jossa hämähäkit menivät hänen silmäänsä. Liekö tällä tiuhemmalla silmälääkärin seurannalla ollut osuutta tähän uneen.

Amalia hassuttelee!

Amalia hassuttelee!

Johnny jäi nyt talvilomalle ja palaa töihin vasta pääsiäisen jälkeen, ihanaa!

Kivaa viikonloppua muruset! <3

Amalia aloitti seurakunnan päiväkerhon helmikuussa. Lapset käyvät kerhossa ilman vanhempia ja kerhopäiviä on viikossa kaksi. Amalia pääsi iltapäiväryhmään, ja tämä passaa meille loistavasti, sillä tyttö ei nuku päiväunia. Eipä tarvitse aamulla hötkyillä kerhoon, vaan saamme nauttia rauhallisista aamuista kotona.

Ihan pian alkamassa ensimmäinen kerhopäivä!

Ihan pian alkamassa ensimmäinen kerhopäivä!

Kerhopäivisin ulkoilemme toisinaan aamuisin ja olemme jonkun kerran saaneet Amalian kerhoystävän perheineen ulkoiluseuraksi. Lounaaksi palaamme aina kotiin ja syötyämme pakkaamme yhdessä kerhorepun ja lähdemme usein kävelemään kerholle päin hyvissä ajoin, sillä Milon on päästävä päiväunille. Kerhon alkua odotellessa leikimme koulunpihalla joko kahdestaan tai toisinaan jonkun kerhokaverin kanssa.

Amalia on käynyt kerhoa pian kaksi kuukautta ja pitää siitä kovasti. Olen niin ylpeä Amalian reippaudesta ja on aivan ihana kurkkia pientä iloista kerholaista kerhon lasin läpi hakiessani tätä. Olemme Milon kanssa aina siskoa vastassa hirmuisen ajoissa ja erään kerran sain vedet silmiini kurkkiessani kerhon sisälle. Huomasin muutaman kerholaisen juoksevan peräkanaa eteiseen ulkovaatteita pukemaan ja sitten hännillä juoksi Amalia niin innoissaan ettei tosikaan. Tilanne oli todella liikuttava ja näin heti, että Amalian on hyvä olla kerhossa.

Ensimmäisellä kerhomatkalla!

Ensimmäisellä kerhomatkalla!

Amalia jäi alkuun itkien kerhoon ja edelleenkin hän kertoo jokaisen kerhopäivän jälkeen ikävöineensä minua, mutta olemme jutelleet, että se on sellaista hyvää ikävää. Olen kertonut, että myös äiti ikävöi Amaliaa ja on ihana sitten kerhopäivän jälkeen taas nähdä ja olla yhdessä.

Amalialla on aina tapana kysyä minulta ennen kerhoon menoa: mitä keität ruuaksi, äiti? Pienellä kerhoilijalla on kotiin tullessa usein kova nälkä ja ruoka maistuu aina hyvin. Kerhossa lapsilla on omat eväät mukana ja Amalia valitsee aina eväsrasiaansa joitakin seuraavista: kurkkua, porkkanaa, salaatinlehtiä, riisikakkua, hapankorppua tai smoothieta.

Kerhopäivän jälkeen kotona!

Kerhopäivän jälkeen kotona!

Kerhossa on hauska tapa, sillä jokainen lapsi saa olla vuorollaan pieni kerhoapulainen. Myös Amalia on saanut toimittaa apulaisen virkaa ja hän kertoi tästä aivan ihanasti: minä jaoin kaikille reput ja sitten avasin raamattukirjan. Raamattukirjan avaamisessa tarvitsin opettajan apua, koska olen niin pieni <3 Reppujen jakaminen liittyy eväshetkeen ja raamatun avaaminen hartaushetkeen.

Kerhossa askarrellaan ainakin jompanakumpana kerhopäivänä. Viime viikolla Amalia tuli tohkeissaan rairuohokipon kanssa, jonka reunat hän oli koristellut hienosti. Nyt tyttö on kastellut ruohoa ahkeraan ja saanut pääsiäisruohonsa kasvamaan.

IMG_5055

Kerholaiset ulkoilevat myös aika ahkeraan ja ovat muutamana kerhopäivänä käyneet metsäretkellä ja helmikuussa kerran pulkkamäessä. Tällä viikolla kerholaisten oli tarkoitus lähteä jälleen metsäretkelle ja tarkoituksena oli syödä eväätkin metsässä. Amalia odotti jo kovasti retkeä, jonne aikoi pakata oman makkarankin mukaan. Ehkä uusi retkipäivä koittaa pian, kun ilmat taas sen paremmin sallivat.

Reppupostista Amalia on joka kerta aivan intona. Hän muistaa aina heti kotiin päästyämme kaivaa repustaan ohjaajien vanhemmille lähettämän postin.

Amalia on kerhon aloituksen jälkeen alkanut puhua paljon höpöhöpö juttuja. Amalia on ollut aina kova tarinankertoja ja tarinat ovat pitäneet paikkansa. Nyt tarinaa kerhopäivistä tulee usein kerhon jälkeen eikä suurin osa jutuista pidä lainkaan paikkaansa.

Amalia on ryhmän pienin, mutta oli kerho-ohjaajien kertoman mukaan heti kuin kala vedessä muiden mukana. Amalia tunsi ryhmästä entuudesta kaksi tyttöä, joihin olemme saaneet tutustua perhekerhossa. Nämä tytöt ovat Amalialle huippu tärkeitä ystäviä ja tyttöjen avulla kerhon aloituskin meni varmasti näin hienosti. Nyt tyttö puhuu paljon jo muistakin kerholaisista, ja erään kerhopäivän jälkeen Amalia kysyi ruokapöydässä: voisiko kerhokaverit tulla meille yökylään? Ihan kaikki kerhokaverit!

Onko Teillä lukijoilla pieniä kerholaisia ja kuinka kerhon aloitus sujui?