Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Sydän vähän kallellaan - Page 141 of 151 - Sydän vähän kallellaan
 

Olette olleet mielessäni paljon, mutta siltikään en ole saanut mitään teille kirjoitettua. Voimat tuntuvat olevan tällä hetkellä aika lopussa ja tästä syystä blogi on jäänyt vähälle. Uskon teidän kuitenkin ymmärtävän enkä ole ottanut paineita blogista.

Juuri kotiuduttu sairaalasta muutama viikko sitten

Juuri kotiuduttu sairaalasta muutama viikko sitten

Pieni rakas

Pieni rakas

Isin herkut, kun me oltiin Milon kanssa sairaalassa

Isin herkut, kun me oltiin Milon kanssa sairaalassa

Amalian ja isin kirjan lukuhetki

Amalian ja isin kirjan lukuhetki

Trampoliinilla

Trampoliinilla

Nuuskun kanssa kahtellaan Amalian temppuja

Nuuskun kanssa kahtellaan Amalian temppuja

Nuuskun leikattu jalka on taas vihoitellut, mutta onneksi polven poikki mennyt ristiside on eläinlääkärin mukaan kunnossa. Ehdin jo miettiä koko jalan amputointia, kun perusluonne on se, että pahinta aina pelkää. Nuuskun jalassa on kuitenkin vain niin paha nivelrikko, että se aiheuttaa kipua ja tästä syystä Nuusku ei halunnut käyttää tassua. Nyt koiruli on saanut pitkäaikaisen kipulääkityksen sekä kolme kertaa laserhoitoa. On se kumma, kun jo koirakin käy laserhoidossa. No meidän perheessä tuntuu kaikki olevan mahdollista 😉

IMG_5963

Amalia kävi hetki sitten isin kanssa silmälääkärissä ja leikattu silmä oli parantunut niin hyvin, että lääkäri antoi Amalialle luvan kylpeä, uida, olla ilman kilpeä ja elää muutenkin täysin normaalia elämää. Amalia tuli tohkeissaan kotiin ja eihän siinä auttanut kuin laittaa kylpyvesi valumaan innokkaalle kylpijälle.

IMG_6075

Vettä naamariin!

Vettä naamariin!

IMG_6087

Sukellus

Sukellus

IMG_6108

Toukokuun lopulla teimme retken saarikkoon perhekerhon kanssa. Matkasimme saarikkoon bussilla ja tämähän on aina elämys, sillä Amalia on ollut elämänsä aikana bussissa vain pari kertaa. Milolle kyyti oli ensimmäinen ja syödessähän osa matkasta yllättäen meni.

Bussin kyydissä

Bussin kyydissä

IMG_6194

Päivä oli oikein lämmin ja Milo viihtyi kivasti vaunuissa lelujen kanssa. Paikan päällä oli erilaisia rasteja, joita kiertelimme. Amalialla oli reissussa mukana muutama ystävä ja vietimmekin heidän kanssa lähes koko ajan.

IMG_6203

IMG_6210

IMG_6225

IMG_6227

Jätteiden lajittelua

Jätteiden lajittelua

Lapset teltassa

Lapset teltassa

IMG_6244

Yhteiskuva, sisko tuiman näköisenä!

Yhteiskuva, sisko tuiman näköisenä!

Viime kesänä olimme saarikkoretkellä Amalian kanssa kahden, mutta meni tämä todella hyvin kahdenkin lapsen kanssa. On se vaan niin ihanaa, kun on kaksi murusta ihastuttamassa ja toisinaan vihastuttamassa meitä vanhempia.

IMG_6393

IMG_6396

Pahvilaatikossa!

Pahvilaatikossa!

IMG_6257

Milo on saanut nyt kolmea eri sosetta ja olemme aivan onneissamme, sillä kaksi niistä tuntuu käyvän Milolle. Milo tykkää sapuskasta ja sopivat soseet ovat maissi ja bataatti. Seuraavaksi on vuorossa lihan kokeilu ja aloitamme porsaalla, joka on jukolauta käytävä, kun sitä olen tässä nyt itse nelisen kuukautta suolalla ja tuoreella persiljalla vedellyt. Näin yhtenä yönä porsaasta jopa unta, ai kamala!

Ekaa kertaa sosetta!

Ekaa kertaa sosetta!

Mitäs tää nyt oli..?

Mitäs tää nyt oli..?

No tällä kertaa on parempaa!

No tällä kertaa on parempaa!

Sisko sai jämät!

Sisko sai jämät!

Hyvää oli!

Hyvää oli!

Sisarusrakkautta!

Sisarusrakkautta!

Nättejä päiviä on ollut aina välillä ja olemme niinä päivinä viettäneet paljon aikaa takapihalla tai etupihan leikkipaikalla. Johnnylla oli perjantaina vapaapäivä ja hän lenkitti Miloa vaunuissa ja me tytöt saimme viettää kahdenkeskistä aikaa. Söimme takapihalla välipalaa, hyppelimme trampoliinilla, kuuntelimme musiikkia, höpisimme, riehuimme ja hölmöilimme oikein urakalla. Nautimme kummatkin niin kovasti tästä lähes kaksi tuntisesta hetkestämme.

Milo makoilee ensimmäistä kertaa takapihan terassilla

Milo makoilee ensimmäistä kertaa takapihan terassilla

IMG_6178

IMG_6179

Välipalaa pöydän alla

Välipalaa pöydän alla

IMG_6329

Serkut kylässä

Serkut kylässä

Nää pimut on niin rakkaita toisilleen <3

Nää pimut on niin rakkaita toisilleen <3

Milo nukkuu edelleen päiväunet puolen tunnin pätkissä, joten meidän tyttöjen touhut jäävät aina kesken jos edes ehdimme mitään aloittaa. Vaunujen liikkuessa poika kuitenkin nukkuu ja viikonloppuisin isä ja poika usein lenkkeilevät.

Tarrakirja
Aika ihanasti Amalia laittoi noita

Aika ihanasti Amalia laittoi noita

Milolle on puhjennut ensimmäinen hammas, alashan se tuli ja nyt jo pukkaa heti perään ylähammasta. Pieni hampu on samperin terävä ja sen olen saanut tisseissäni tuntea. Voi miksi nämä lapset ovat tasan samanlaisia tässäkin asiassa, kuten myös tuossa puolen tunnin päiväunien ottamisessa. Amalia oli kova puremaan syödessä ja se oli jotain aivan kamalaa. Milo näykki joka syötöllä perjantaina, kun hammas tuli läpi, mutta sen jälkeen näykkiminen on jäänyt yhteen kertaan.

Hammasta pukkaa!

Hammasta pukkaa!

Ja sen kyllä huomaa ;)

Ja sen kyllä huomaa 😉

Viime viikonloppuna pyörähdimme järviriehassa Lohjan Aurlahden rannassa.

IMG_6294

IMG_6297

IMG_6300

IMG_6302

Molemmat lapsoset laivan kyydissä!

Molemmat lapsoset laivan kyydissä!

Käsi kädessä

Käsi kädessä

Johnny oli eilen kalakilpailussa ystävänsä kanssa koko päivän ja me lähdimme lasten kanssa Johnnyn vanhemmille viettämään päivää.

Kävin myös ystäväni kanssa pitkällä kävelylenkillä vauvat mukanamme ja se oli päivän paras juttu. Milon syntymän jälkeen omat voimani eivät ole riittäneet ystäville ja nyt jos pikkuhiljaa saisin taas tavattua rakkaita ystäviä enemmän. Ystävät ovat todella tärkeitä ja viime viikolla näinkin yhtä hyvää ystävääni, joka näki Milon kunnolla ensimmäistä kertaa vasta nyt viisikuisena. Tämän vierailun jälkeen sovimme uudet treffit heti seuraavalle viikolle ja juhannustakin aiomme näillä näkymin viettää yhdessä perheiden voimin.

Rakkautta <3

Rakkautta <3

Loppuun vielä muutama Amalian hauska letkautus, jotka olenkin jo facebookissa jakanut!

Ostettiin kaupasta rieskaa. Amalia seuraavana aamuna aamupalapöydässä: tää on niin hyvää leipää etten usko silmiäni!

Kun on hetki hiljaista...

Kun on hetki hiljaista…

Amalia on ollut aina erittäin utelias, yhtenä päivänä tyttö kysäisi Milon sukukalleuksista ja seuraavana päivänä päivällispöydässä Amalia kysyi: äiti onko minullakin palli?

Kaikkee se keksii..

Kaikkee se keksii..

Ihanaa kesää kaikille teille ihanille lukijoille <3 <3

Kesämies!

Kesämies!

Kesätytsy!

Kesätytsy!

Milo joutui tosiaan Jorvin infektio-osastolle pari viikkoa sitten. Milo oli ehtinyt olla nuhassa noin viikon verran ja tilanne näytti jo helpottavan, kunnes sitten menikin ja paheni. Kuuntelin Milon hengitystä ja arvasin heti, että Jorviin tiemme luultavasti käy. Ensin kuitenkin Lohjan Mehiläiseen tutun lastenlääkärin pakeille, jossa Milo sai hengitellä tuhdin annoksen lääkettä. Lääkkeen annon jälkeen hengitys oli edelleen työlästä ja kovin vinkuvaa, joten saimme käskyn lähteä Jorvin lastenpäivystykseen.

Amalian olin vienyt äitini luokse hoitoon lääkärireissun ajaksi ja hän sai jäädä sinne odottelemaan, että isi pääsisi töistä kotiin. Siskon mies kuskasi minut ja Milon Jorviin meidän autolla, sillä itse en rohkene siellä suunnilla ajella varsinkaan yksin.

Lastenpäivystyksessä hoitaja kuunteli Milon keuhkoja jo ilmoittautumisluukulla ja siitä sitten pääsimme suoraan petipaikalle. Lääkäri tuli samantien ja kuuntelun jälkeen määräsi Milolle lääkkeet. Milo inhosi hengiteltävää lääkettä, ja hoitaja sanoikin, että Milo vetää itsensä aivan hepuliin. Milolla riittää ääntä ja hän karjui itsensä aivan punaiseksi ja hikiseksi joka ikinen kerta saadessaan lääkettä. Hoitaja joutui pitää useita taukoja lääkkeen annon aikana, sillä lääke itsessään nostaa sykettä ja Milon hillitön itkeminen teki tietysti saman, ja yhdessä nämä olisivat saaneet sykkeen liian korkealle ilman pieniä rauhoittumistaukoja.

Päivystyksessä tilanne ei juuri kohentunut, vaikka Miloa lääkittiin useaan otteeseen, joten siirryimme osastolle. Milo jaksoi hirmu hyvin, ja vaikka äidin pieni oli tosi kipeä, niin hän ei kiukutellut lainkaan, hymyili vain ja otti torkut somasti äidin sylissä.

Infektio-osastolla kaikilla potilailla on oma huone eikä lasten tule liikkua osastolla, vaan pysyä omissa huoneissa. Milolla oli pinnasänky ja äiti sai nukkua lattialla patjan päällä. Ensimmäisen yön Milo nukkui omassa sängyssä, loput yöt nukuimme viekukkain patjalla.

Milolta otettiin verikokeita jo päivyksessä ja osastollakin niitä otettiin pari kertaa. Verinäytteet otettiin sormen päästä eikä tämä onneksi suututtanut Miloa. Veriarvot olivat koko ajan kohdillaan ja Milo jaksoi syödä todella hyvin, joten kuivumaankaan hän ei päässyt.

Osastolle jouduimme perjantaina ja maanantaina osastonlääkäri passitti Milon keuhkokuvaan, sillä keuhkojen tilanne oli edelleen huono. Keuhkokuva kertoi sen ettei keuhkokuumetta ollut, mutta keuhkoputkissa näkyi kuitenkin limaa. Milolta otettiin uudestaan nenän kautta laajempi limanäyte, josko rs-virus oltaisiin saatu nalkkiin, kun päivystyksessä rs-virus ja influenssanäytteet olivat negatiivisia.

Lääkäri sanoi, että Milon keuhkojen rohinat ja vinkunat kuulostivat aivan rs-virus rohinoilta. Näytteen vastauksen saimme vasta kotona ja näyte oli rs-viruksen osalta negatiivinen. Jokin tavallinen flunssavirus oli positiivinen, mutta lääkärin mukaan se ei ollut osastohoidon syy.

Milolla oli myös todella kova yskä. Milo sai diagnoosiksi vaikean kurkunpääntulehduksen. Lääkäri totesi, ettei tämä jää välttämättä ainoaksi sairaalareissuksi Milon osalta. Milo on yskinyt synnytyslaitokselta asti ja yskii haukkuvaa yskää aina kun itkee kovasti. Mehiläisen lastenlääkäri on todennut, että Milolla on kurkunpäässä rakenteellinen vika, joka yskän aiheuttaa. Vika korjaantuu kuitenkin ensimmäisen elinvuoden aikana. Nyt kipeänä Milon yskä kuulosti tietysti pahemmalta ja hoitajat ja lääkärit kauhistelivat joka kerta pienen kovaa yskää.

Kurkunpääntulehduksen lisäksi Milolla oli korvatulehdus, joka hoidettiin antibiootilla ja korvat paranivatkin jo sairaalassa. Milo sai myös kipulääkkeitä tasaisin väliajoin ja kotonakin jouduimme pari päivää kerran päivässä kipulääkettä antamaan.

Vietimme Milon kanssa sairaalassa perjantaista tiistaihin. Äidillä oli kova ikävä Amaliaa ja Amalialla tietysti äitiä myös. Juttelimme joka päivä puhelimessa ja tiistaina Amalia tuli osastolle meitä moikkaamaan. Lääkärinkierron aikana saimme ilouutisia, sillä lääkäri lupasi meidät kotiin. Ei muuta kuin isille soittamaan, että nyt saa hakea koko perheen kotiin. Amalia oli aivan tohkeissaan ja auttoi minua pakkaamaan tavarat kasaan. Amalia oli ehtinyt laittaa vierailunsa aikana koko huoneen hyrskyn myrskyn, kun levittäytyi tavaroinensa huoneeseen. Siskon oli testattava myös veljen sänky ja siellä he makoilivat sitten viekukkain hetken aikaa, kunnes oli aika pelastaa veli siskon kynsistä.

Osaston koko henkilökunta oli mukavaa ja eräs blogin lukijakin meitä siellä paljon hoiteli, kiitosta vaan! Viimeisenä yövuorona hoitaja toivotti hyvää jatkoa ja totesi ihailevansa meitä nyt tästä eteenpäin taas ruudun takaa. Ihana ihana rempseä hoitaja!

Milo hymyili aina kovasti hoitajille, kun he kävivät huoneessamme, vaikka aina hoitajat tekivät jotain kurjaa mikä sai pienen itkemään. Hoitojen jälkeen Milo antoi kuitenkin heti anteeksi ja hymyili taas valloittavasti.

Milo oli koko reissun niin tyytyväinen ja hymyileväinen, vaikka kipeä olikin. Pienelle vauvalle riitti oikein hyvin vain yksi huone, jossa äiti hoivasi. Täytyy sanoa, että pieni rauhoittuminen teki minullekin hyvää, kun tässä on ollut niin paljon kaikenlaista surua koko ajan. Joka päivä istuin huoneessa olevalla nojatuolilla Milon nukkuessa sylissä ja ehdin ajatella asioita tai uppoutua lehden lukemiseen. Televisiota en avannut kertaakaan ja nettiä ei puhelimessani ole. Aika ei käynyt lainkaan pitkäksi, olihan minulla maailman paras seuralainen <3

Meidän äitienpäivänä ei tullut aamupalaa sänkyyn, vaan äiti nousi ja kipaisi hakemaan ukolleen kuumemittarin. Johnny oli sairastunut flunssaan!

Amalialta olin saanut jo hieman etukäteen äitienpäivälahjan, jonka tyttö oli tehnyt kerhossa. Äitienpäiväviikolla kerhopäivän jälkeen Amalia alkoi heti tonkia reppuaan ja totesi, että tämä pitää piilottaa. Amalia piilotti lahjan lipaston laatikkoon ehkä kahdeksi sekunniksi, jonka jälkeen ojensi sen minulle toivottaen hyvää äitienpäivää.

Oli huikeaa saada Amalialta lahja ja tyttö oli aivan täpinöissään, kun avasin sitä.

Kortti äidille

Kortti äidille

Itkuhan se pääsi, kun huomasin mitä terälehtien alla oli piilossa

Itkuhan se pääsi, kun huomasin mitä terälehtien alla oli piilossa

IMG_6191

Kalankin sain! :)

Kalankin sain! 🙂

Ja kauppakassin!

Ja kauppakassin!

Äitienpäivänä alakerrassa odotti pieni lahjakassi. Amalia oli taas tohkeissaan, kun sai antaa äidille lahjan.

IMG_5968

IMG_5970

Vau yöpaita, voi kiitos, vaikka olisinkin halunnut sen älypuhelimen ;)

Vau yöpaita, voi kiitos, vaikka olisinkin halunnut sen älypuhelimen 😉

Kiitos murut!

Kiitos murut!

Iso hali

Iso hali

Amalia alkoi innostuneena maalaamaan äidille äitienpäiväkorttia heti lahjan annon jälkeen

Amalia alkoi innostuneena maalaamaan äidille äitienpäiväkorttia heti lahjan annon jälkeen

IMG_5987

Omaa äitiäni lähdimme onnittelemaan Amalian kanssa kahden. Veimme mummille vaaleanpunaisia ruusuja ja keittiöpyyhkeen.

Juntit lähdössä Merja mummin luokse hyvää äitienpäivää toivottamaan!

Juntit lähdössä Merja mummin luokse hyvää äitienpäivää toivottamaan!

Amalia sai päivän aikana äidiltä ja isiltä pienen hemmotteluhetken.

Kynsien lakkailua

Kynsien lakkailua

Isi näyttäisi olevan ihan vanha tekijä ;)

Isi näyttäisi olevan ihan vanha tekijä 😉

IMG_6047

Nainen nauttii!

Nainen nauttii!

Illalla räpsimme Milosta muutamia kuvia ja on aivan ihanaa saada olla äiti näille kahdelle ihanalle murulle <3

Milo muru

IMG_6038

IMG_6039

Miten teidän äitienpäivä sujui?