Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Sydän vähän kallellaan - Page 52 of 151 - Sydän vähän kallellaan
 

Iiihanan aurinkoista sunnuntaita! Tänään on eka kerta, kun kirjoittelen ulkona. Eilen ja tänään on saatu nauttia kauniista ja lämpimistä ilmoista ja tämähän tietää sitä, että meidän perhe on asunut ulkona. Me rakastetaan kesää ja lämpöä ihan kaikki ja muu perhepiiri myös. Mun sisko otti arskaa jo silloin, kun lunta oli vielä maassa ja niistä ekoista auringonsäteistä se ruskettui niin, että työkaverit luuli sen viettäneen talvilomansa jossain etelänlämmössä. Mä en ole mikään auringonottaja, mutta rakastan lämpöä ja aurinkoa, en vaan jaksa samalla tapaa maata, vaan touhuan siinä samalla. Olen mäkin saanut kasvoille jo hieman väriä ja tällä hetkellä täällä tarkenee hyvin ja mä olen tässä meidän ihanalla aurinkovuoteella kirjoittelemassa ihan hellemekossa.

Yökyläläisiä

Siskon lapset Eemi ja Iida on ollut meillä yökylässä viime yön ja aamulla käytiin koko porukka pikkuinen metsälenkki ja samalla ihailtiin naapureiden tekemää hienoa puumajaa. Siellä on kouluikäiset lapset nikkaroineet ihan itse hienon majan puuhun ja musta on mahtavaa, että annetaan lasten tehdä ja toteuttaa itseään, sillä tollanen on lapsista varmasti todella jännittävää ja kivaa!

Muu porukka jatkoi vielä lenkkiä pidemmälle, kun me Eemin kanssa palattiin jo takaisin meille, tai siis Eemi oli jo aikaa sitten perillä, kun mä löntystin hissukseen, kun oli taas niin kova pissahätä. Ah raskaana pissattaa kyllä jatkuvasti.

Ai että mua vähän hävetti, kun odoteltiin Johnnya lenkille lasten kanssa tuossa kadulla ja Milo alkoi heitellä isoa keppiä ja heitti vahingossa melkein mua päähän sillä. Mulla paloi hermo heti ja viskoin sen kepin helvetin lujaa ja se osui meidän taloon. Hyvä ettei ikkuna mennyt rikki ja naapurinukko katsoi vähän pitkään. Johnny totesi vessasta miljoonan vuoden päästä päästyään, että kuuli kopauksen vessaan ja luoja mua repeilytti. Mä oon siis jälleen hieman kipakampi nyt raskaana ja tilasinkin netistä yhden verkkokurssin, joka toivottavasti jeesaisi vähän näitä tunnetiloja.

prinsessat

Yö meni hyvin yökyläläisten kanssa ja mä nukuin poikien kanssa meidän vanhempien (heh no ehkä paremminkin mun ja Milon) sängyssä ja tytöt ja Johnny nukkuivat sohvalla. Kukaan ei inahtanutkaan yöllä ja Johnny oli kurkannut meitä alkuyöstä ja kertoi poikien nukkuneen aivan toisissaan kiinni. Eemihän on jo tokaluokkalainen ja Milo ihailee Eemiä tietysti hirmuisesti. Eemiä naurattaa usein Milon jutut ja sen vilkkaus ja Eemi nauraa välillä aivan kippurassa pientä serkkuaan.

Illalla me herkuteltiin paljon ja meillä oli sipsiä, dippiä, poppareita, karkkia, suklaapullat ja limppaa. Lapset halusivat myös katsella leffan ja valikoivat yhdessä uusimman Heinähattu ja Vilttitossu elokuvan.

prinsessat

Vapun juhlintaa

Vappuakin on juhlittu tällä viikolla ja meillä oli rento vappu. Johnny oli ollut juuri työmatkalla perjantaista sunnuntaihin ja piti sitten vappuaaton vapaata. Vappupäivänä me grillailtiin, vaikka ilma olikin tosi sateinen. Iida oli meillä kylässä ja tytöillä meni hieman ehkä överiksi vapputanssit Marcuksen ja Martinuksen tahdissa.

vappu

Aina menee överiks…

Tytöt leikkivät pitkästä aikaa prinsessoja ja tottahan Milokin oli mekko päällä saman tien.

prinsessat

Oikee rinsessa!

Johnny on laitellut meidän pihaa oikein urakalla ja tosi ahkerasti. Mä kuvailen pihaa sitten, kun kukat alkaa kasvaa. Meillä on ollut pihalla useampi perus ruusupuska, niitä joita esimerkiksi taloyhtiöt paljon laittelevat ja mä en ole tykännyt niistä yhtään. Ne tuntuvat leviävän hirmuisesti ja nyt päätettiin, että ruusut saavat lähteä ja tilalle istutetaan marjapensaita. Myös yhden lähes kuolleen järkyn näköisen köynnöksen Johnny kaivoi ylös ja istutti tilalle kalliokukkia, jotka leviävät sitten kauniisti.

Tämä on kuitenkin meidän loppuelämän koti, joten tehdään siitä meidän näköinen. Johnny totesikin, että tänä kesänä me vanhemmat saadaan varmasti vähän lekotellakin, kun lapset ovat isompia ja mä uskon näin myös. Toki riitoja joutuu välillä olla setvimässä ja katsoa vähän Milon perään missä se menee, mutta sellaista hötkyilyä tämä ei enää ole. Välillä Milo voi leikkiä naapurinpihalla eikä siinä tarvitse enää vieressä töröttää koko ajan ja musta se on ihanaa. Seuraava kesä tuleekin menemään sitten erilaisissa merkeissä, kun täällä taapertaa lähes vuoden ikäinen vauveli.

prinsessat

Me ollaan grillailtu jo monta kertaa ja paviljonki ja pihakalusteet on paikoillaan. Tänään grillataan taas ja syödään ensimmäistä kertaa ulkona.

Mä oon ollut muutaman päivän töissä ja oon tykännyt kovin. Anoppi on hoitanut lapsia ja heillä on ollut kivoja päiviä yhdessä. Tässä kuussa mulla taitaa olla viitisen työpäivää ja sitten koulut jo loppuukin ja me lähdetään Kreikkaan siskon perheen ja mun äidin kanssa.

Parasta just nyt on se, että kesä on alkanut ja saamme nauttia ja viettää rentoja kesäpäiviä! Täytyy ottaa ilo irti hyvistä päivistä! Ihanaa viikkoa kaikille <3

Huh nyt se on takana, jännittävä ja kovasti odotettu rakenneultra. Vauvalla oli kaikki hyvin ja rakenteet kunnossa! Pikkuinen oli hereillä, liikkui ja potki kovasti. Oli ihanaa päästä näkemään vauva!

rakenneultra

Arvatkaa kuinka kävi, kysyimmekö vauvan sukupuolta vai jäikö se ylläriksi synnytyssaliin?

rakenneultra

Kyllähän me kysyimme, en malttanut olla kysymättä. Vauva tosin oli tästä eri mieltä ja piti reidet tiukasti yhdessä. Eipä sinne kovin hyvää näkyvyyttä siis saatu.

Amaliaa ja Miloa odottaessa olemme käyneet kunnallisen rakenneultran lisäksi vielä yksityisellä puolella hieman myöhemmin ja saaneet siellä vielä varmistuksen molempien lasten sukupuolesta. Tällä kertaa taidan hötkyillä jälleen sinne, koska nyt en todellakaan malta olla tietämättä onko meidän kolmas ihanuus pieni prinsessa vaiko pikkuinen poika <3

Awww ja taas itkettää. On tämä vaan niin liikuttavan ihanaa <3

Nyt pyörähti käyntiin viikko 21 ja raskausviikkoja on kasassa tänään 20+0.

Sikiön paino: 325 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm
Koko pituus: 25 cm

Raskauden puoliväli saavutettu

No niin tänään on tosiaan se päivä, kun raskauden puoliväli on saavutettu. Ylihuomenna on rakenneultra ja sen jälkeen voi toivottavasti huokaista helpotuksesta. Kummemmin en ole ultraa miettinyt, mutta tottahan se on selvä, että nyt kun se on jo ihan lähellä, niin hieman mietityttää, että onhan kaikki vauvalla varmasti hyvin.

Liikkeet tuntuu selvästi

Viimeisen viikon aikana vauvan liikkeet ovat alkaneet tuntua oikein kunnolla eikä varmasti mene montaa päivää, kun tuleva isikin saa ne jo tuntea massun päältä. Vauva liikkuu paljon, kun rauhoitun ja olen paikoillani. Iltaisin sohvalle köllähdettyä vauva alkaa saman tien liikkumaan ja nämä pienet potkut ovat jotain niin ihanaa.

raskaus

Raskausmassu Miloa odottaessa <3

Mielihalut

Edelleen menee tomaatteja joka päivä ja kalakeittoa olen tehnyt monena viikkona. Lapset ja mies ei tätä niinkään arvosta, mutta heitähän raskauden himoissa ei kuunnella 😉 Mieli tekee myös muuta hyvää, kuten pizzaa ja namia ja yritänkin koko ajan skarpata ettei enempää överiksi menisi.

Ulkotakit eivät enää mene kiinni ja välillä olen pitänyt Johnnyn takkia päällä. Lämpenisi nyt oikein kunnolla ettei takkeja enää tarvitsisi. Odotan jo kesää, kun voi heittää vaan hellemekon päälle ja hengailla ison massun kanssa.

Tässä hieman lyhykäisesti tämän viikon raskauskuulumiset. Palailen ultrakuulumisten kanssa myöhemmin <3

Mukavaa iltaa kaikille! <3

 

 

Heipparallaa ja mukavaa sunnuntai-iltaa. Mä olen täysin unohtanut täällä hehkuttaa meidän tulevaa Kreikan reissua, joka varattiin jo aikaa sitten, ehkä jopa helmikuussa. Tarkoitus ei oikeastaan ollut edes lähteä mihinkään, mutta siskon perhe sai meidät innostumaan matkasta. Mehän oltiin viime vuonna siskon perheen ja mun äidin kanssa Lanzarotella ja tälläinen porukkamatka oli tosi kiva! Tykätään reissata myös ihan oman pikkuperheen kanssa, mutta myös porukalla ja joskus olisi kiva lähteä reissuun jonkun läheisen ystäväperheenkin kanssa.

Kreikka

Matkakohde on tällä kertaa tosiaan Kreikka ja tarkempi kohde Kreetan Platanias. Me ollaan oltu Kreikassa ennenkin ja etenkin lyhyt lento on iso plussa. Mä en ole ollut ikinä ulkomailla raskaana, mutta tällä kertaa olen ja viikkoja taitanee olla tuolloin 25. Loma tulee todella tarpeeseen ja on ihana aloitella kesä kunnon rantalomalla etelässä. Johnny pitää sitten lisää kesälomia hieman myöhemmin ja pidemmän pätkän eikä siinä sitten ihan hirmuisesti ole aikaa, kun on jo isyysloma.

Kreikka

Tällä kertaa Kreikassa en pääse nauttimaan herkullista kreikkalaista salaattia, mutta varmasti löytyy muuta hyvää syötävää. Ehkä eniten mua mietityttää raskaana ulkomailla juurikin tämä ruokapuoli, että se olisi varmasti turvallista. Noh täytyy vaan olla tarkkana.

Kreikka

Tänään ilma on ollut ihan surkea, harmaa ja sateinen ja mä kaipaan vaan aurinkoa. Aurinko tekee mielelle ihmeitä ja olo on paljon energisempi ja iloisempi, kun on lämmin ja aurinko paistaa. Mulla on kyllä kova luotto siihen, että tästä kesästä tulee lämmin ja aurinkoinen!

Joko muut odottelee kesää? Onko joku teistä lukijoista karkaamassa etelän lämpöön alkukesästä tai kesällä?

 

Toisaalta tässä kohdin ei ole vielä hirmuisesti mitä odottaa eikä olla tosiaan vauvaa varten tehty mitään hankintoja lukuunottamatta Amalian valitsemia töppösiä. Vauvan tulo ei siis tunnu vielä edes ihan todelliselta, vaikka se massu tuossa kohisten kasvaakin ja pienen pienet vauvan potkut ovat alkaneet tuntumaan.

vauvavuosi

vauvavuosi

Ihana imetys

Muutamia ihania juttuja vauvavuodesta silti jo odotan ja yksi niistä on imetys. Meillä imetys on onnistunut molempien lasten kohdalla, vaikka Amalian kanssa imetyksen onnistumiseksi saikin tehdä paljon töitä. Milon kanssa se sujui alusta asti todella helposti ja molempien lasten imetyksestä on jäänyt kauniit muistot. Imetin Amaliaa vuoden ja kuukauden ja Miloa kaksi vuotta ja kuukauden, joten aika pitkät imetys taipaleet ollaan saatu kokea. Toivon imetyksen onnistuvan myös tämän kolmannen lapsen kanssa, sillä se läheisyys minkä siitä saa ja se hetki vauvan kanssa kaksin on sanoinkuvaamattoman ihanaa.

vauvavuosi

Liikuttava hetki

Mä odotan myös sitä ihan hirmuisesti, kun isosisko Amalia ja isoveli (sniif) Milo tulevat synnytyssairaalaan ensimmäistä kertaa tapaamaan pikkusisarustaan. Se hetki on varmasti hyvin liikuttava ja ikimuistoinen. Musta on ihan mielettömän ihanaa, että Amalia saa kokea tämän kaiken näin isona tyttönä ja toisaalta onhan Milokin jo vauvan syntyessä muutamien kuukausien päästä nelivuotias, joten myös tuleva isoveli ymmärtää jo paljon.

vauvavuosi

Odotan sitä vauvakuplaa ja vauvan ihanaa tuoksua. Niitä ihania ja täydellisiä ensimmäisiä viikkoja vastasyntyneen kanssa, kun saamme tutustua kotona kaikessa rauhassa uuteen ihanaan perheenjäseneen.

Ihan paras iskä

Meistä tulee Johnnyn kanssa vanhemmat vielä kerran kolmannelle lapsellemme ja tämä on ihan hillittömän upeaa. Mä olen tästä kaikesta ihan äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen. Johnny on aina osannut olla pikkuruisen vauvan kanssa ja hän on ollut loistava isä ihan alkumetreiltä asti. Vauvaa odottaessa Johnny kokee ehkä itsensä hieman ulkopuoliseksi, mutta vauvan synnyttyä on isän roolissa saman tien aivan paras.

vauvavuosi

Vauvavuosi ihania muistoja täynnä

Mä toivon ettei vauvavuosi olisi ihan törkeän raskas. Olisi kiva jos vauva nukkuisi pidempiä päiväunia isosisarusten vartin-puolentunnin torkkujen sijasta. Toivon itselleni paljon voimia ja jaksamista, jos vauvavuosi on hyvin itkuinen ja ajattelen jo nyt etukäteen, että aion nauttia kaikista pienistä hyvistä hetkistä, kuten tein Milonkin vauvavuoden aikana ja näin siitäkin jäi enemmän niitä positiivisia ja ihania muistoja.

Vauvavuosi on kuitenkin nopeasti ohi, sen tiedän kokemuksesta. On vain oltava läsnä ja elettävä hetkessä. Muistaa pyytää apua, jos tuntuu siltä ja nauttia kaikesta siitä mitä se tuo mukanaan.

Voi vauva, miten me sinua jo odotamme <3