25 marras Laserhoito ja joulupuuhia

Voihan, niin siitä edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt taas viikko. Harmi, haluaisin kirjoittaa useammin, mutta en vaan saa aikaiseksi. Välillä avaan läppärin ja sitten ei olekaan mitään kirjoitettavaa.

Milo nappasi meistä kuvan isänpäivänä <3 

Olen aloittanut joulusiivouksen ja yhtenä päivänä sain siivottua kaikki kodinhoitohuoneen kaapit ja nyt lauantaina siivosin kaikki keittiönkaapit. Johnny oli alkuun apuna, kunnes alkoi sitten viihdyttää Nuppua, jota alkoi kyllästyttää. Keittiönkaappien siivoukseen meni kaksi tuntia, mutta onpahan nyt puhdasta, ylimääräiset tavarat karsittu pois ja kaikki kivasti järjestyksessä.

Jotenkin toivoisin, että saisin siivoiltua kaikki ennen joulukoristeiden laittoa, mutta saa nähdä. En aio ottaa tästä stressiä, kuten en ole ikinä ottanut, vaan teen sen mitä teen ja sillä hyvä. Eipä kukaan sinne kaappeihin jouluna kurkistele, näin mun sisko sanoo aina mulle, mutta jotenkin se on vaan niin ihana tunne, kun kaikki on siivottu.

Meillä Amalia on selannut lelulehtiä ja merkannut sieltä ihan hirmuisesti kaikkea. Hauskinta oli se, kun hän näytti mulle mitä kaikkea toivoo, niin tuntui merkkejä tulevan vielä siinäkin vaiheessa koko ajan lisää. Milo taasen selasi lehdestä pari sivua ja jatkoi muihin touhuihin. Nupulle meillä on muutama lahjaidea, mutta ainuttakaan joululahjaa emme ole vielä hankkineet.

Joulua vietämme kotona yhdessä Johnnyn vanhempien kanssa. Lapset odottavat kovasti joulupukkia, vaikka ovatkin puhuneet, että pukki on Merja mummi ja aikovat repiä parran pois.

Jouluruokaa odotan paljon ja anopille jo vinkkasin josko hän pitäisi pikkujoulut ja tarjoaisi meille jouluruokaa. Anoppi siis ennen aina piti tälläiset pikkujoulut, mutta Johnnyn mummon kuoleman jälkeen se on vähän jäänyt. Nyt ilmeisesti pikkujouluillaan ja saadaan ottaa ihana varaslähtö jouluruuan maisteluihin.

Eilen Johnny kävi lasten kanssa syömässä vanhemmillaan, kun mulla oli “rapulapäivä” ja illasta futispalaveri. Ei mulla oikeasti tällä kertaa mitään krapulaa tullut, kun nössöilin ja lähdin jo yhdeltä kuppilasta kotiin. Noh onhan tässä aika lujaa mennyt kaksi edellistä kertaa.

Me vietettiin mun ystävän synttäreitä ja vähän pikkujouluja samalla. Meitä oli kemuissa vaan kolme tyttöä. Aloitettiin ilta mun ystävän luona, laittauduttiin vähän, juotiin muutamat ja höpöteltiin. Siitä mentiin sitten Pakohuoneeseen ja se ei sitten ollut yhtään mun paikka enkä oikeasti tajunnut siellä juurikaan mitään. Meillä kävi muutenkin vähän ohrasesti, kun yksi porukasta perui ja tämä henkilö oli meidän porukan aivo. Oltiin siis hieman pulassa, mutta lopulta pääsimme aika pitkälle, mutta vihjeitä saimme alkuun kyllä niin paljon, että jos osaisi hävetä, niin olisi voinut hävettää oma hölmöys.

Tästä jatkoimme iltaa hyvän ruuan ja pahan viinin parissa. Mä en siis tykkää yhtään viinistä, mutta synttäreiden kunniaksi mun ystävä sai ilmaisen viinipullon ja valitsi punaviiniä, vaikka ei itsekään tykkää viinistä. Me varmaan siinä sitten irvisteltiin siihen malliin, että kiltti tarjoilija toi meille kokista, jolla kehotti meitä lantraamaan viiniä ja mehän tehtiin työtä käskettyä ja saatiin sitten ystävän kanssa pullo tuhottua. Varmaan muissa pöydissä katseltiin, että luoja mitä amatöörejä. Tästä syystä mulla tuli varmaan huono olo eikä oikein maistunut enää, kun yleensä juon kuin sieni enkä jätä iltaa kesken ihan hevillä.

Amalialla on tällä viikolla laserhoito pitkästä aikaa. Nyt saa taas jännätä, että tyttö pysyy terveenä. Viimeisin hoito oli keväällä ja musta se ei valitettavasti juurikaan tuottanut tulosta, eli tuliluomi ei vaalentunut.

Juteltiin Amalian kanssa aamulla hoidosta ja kerroin, että hoitoa voi tehdä joskus sitten ilman nukutusta. Siis sitten, kun hän on valmis siihen, sillä puudutteesta huolimatta se sattuu jonkin verran. Joltain kuulin joskus, että se tuntuu samalta, kun päästäisi kumilankaa hoidettavaan kohtaan, eli aika inhottavalta se taitaa tuntua. Amalian tuliluomi on vielä niin laajalla alueella, mutta kerroin, että voisihan siitä aina hoitaa vain ihan pienen alueen. Tyttö totesi heti ettei ole siihen valmis ja sanoinkin, että sitä voi halutessa kokeilla vaikka vasta aikuisena.

Toivotaan, että plastiikkakirurgi laittaa tehoja hippasen kovemmalle tällä kertaa, jotta tulisi hyvä hoitotulos. Toki pitää aina varoa ettei kone ole liiankaan kovalla, ettei jää arpia. Ei siis ihan helppoa hommaa.

Peukut pystyyn, että Ampsu pysyy terveenä ja kivaa viikkoa kaikille <3