13 helmi Toivepostaus esikoululaisen uhmaikä

Eräs teistä lukijoista pyysi mua kirjoittamaan esikouluikäisen uhmasta, jos se meidän perhettä koskettaa, mutta vastasin hänelle, ettei Amalialla ole uhmaa näkynyt. Eipä siinä sitten mennyt kuin muutama kuukausi ja herttinen sentään iski se tännekin! Ja voi hyvänen aika kuinka se rauhallinen, kiltti ja empaattinen esikoiseni onkaan muuttunut hetkittäin niin julmetun tuittupäiseksi, kiukkuilevaksi raivopääksi. Sitä oikein huomaa kuinka inhottava olo hänellä on ja tyttö on kiemurrellut jopa keittiön lattialla kiukuspäissään. Tämä on aivan selvä ja hurjan iso muutos, eli eskari uhma on täällä!

Eskarissa kaikki menee kivasti, mutta jo autoon päästessä saatetaan haukkua äiti ja pikkuveli. Tyhmiä me yleensä ollaan. Mieli on tosi herkkä ja itku ja suuttumus tulee ihan puskista ja monta kertaa päivässä.

Pikkuveli Milo on nyt neljä ja hänen kanssa on kamppailtu koko elämä, hän on ollut niin älyttömän villi ja niin äärettömän temperamenttinen. Pikkuhiljaa Milon kanssa alkaa olla helpompaa, vaikka kyllähän tuonkin kanssa tapellaan ihan päivittäin, mutta nyt on vuorostaan isosisko pistänyt ranttaliksi.

Omat rahkeet eivät oikein tahdo riittää molempien kiukunpuuskiin ja esimerkiksi Milon kanssa ei nyt puhuta mistään ihan pienistä kiukunpuuskista, joita tässä vuosien varrella on ollut. Pitäisi ehdottomasti jaksaa paremmin Amalian kanssa, sillä tasan tiedostan, että tämä on tärkeä ja jopa yleinen uhmavaihe. Se ei siltikään auta mitään tietää tätä, kun oma luonne on niin tulinen ja niinpä täällä usein ääni nousee ja saattaa ovet paukkua eskarilaisella ja samaan tapaan äidillä. Luojan kiitos Nuppu vauva on tottunut luultavasti jo massussa ollessaan meidän perheen menoon eikä häntä siis paljon hetkauta.

Milon nelivuotis-lääkärineuvolassa sain vinkin kiukkukirjasta, jonka aion pikimmiten lainata ja lukea. Olen lukenut jokin aika sitten kirjan nimeltä Tulistuva lapsi ja sain siitä hyviä vinkkejä. Kiukkukirjan lukemisesta olisi varmasti hyötyä paljon myös Amalian kanssa eskariuhman koetellessa koko meidän perhettä.

Milo pelkäsi lääkärineuvolaa kovasti, sillä luuli, että siellä tapahtuu tipan laittoa sun muuta mitä koki silloin verioksennuksen vuoksi Jorviin joutuessa ja poika perseilikin siinä sitten neuvolan alun melkoisesti. Luojan lykky etten ole niitä ihmisiä, joita lasten käytös hävettää, muuten multa olisi tässä vuosien saatossa pudonnut jo silmät päästä häpeästä. Mutta joo kuten aina Milon kanssa käy, niin pojan käytös muuttui yhtäkkiä kuin nappia painamalla ja lääkäri sai sitten tarkastukset tehtyä.

Amalia ei käyttäydy ikinä kurjasti ystäviään kohtaan, vaan tästä uhmailusta “kärsii” onneksi vain oma perhe. Illalla nukkumaan mennessä on niin kiva paukutella kädellä puista puolipaneelia ja huudella kaikkea ja laulaa kovaan ääneen. Mä siinä sitten samaan aikaan laitan Miloa unille ja Johnny ramppaa Nuppu sylissä Amalian huoneessa.

Johnnyhan on tosi rauhallinen, siis aivan uskomattoman rauhallinen, mutta yhtenä iltana sillä paloi käpy Amalian kanssa juurikin tämän nukkumaanmeno temppuilun vuoksi ja lopulta Johnny makasi sohvalla seljällään jalat ylhäällä ja kärsi jäätävästä päänsärystä. Se luuli jo, että henki lähtee. Mä totesin, et jos mä ottaisin mun hermostumisen noin raskaasti, niin mä olisin kuollut jo ajat sitten. Ehkä jo silloin nuorena, kun harrastin raivo siivoamista ja tappelin imurin kanssa välillä niin kovin, että pistin muutamat palasiksi.

Eskariuhmaisella Amalialla pääsee suusta muuten aika usein: ihan sama ja luoja tyttö kuulostaa ihan joltain teiniltä. Mahtaakohan tämä uhma kestää kauan, on meinaan aika rasittavaa. Ei auta kuin jaksaa, antaa paljon rakkautta ja vaalia rajoja, yrittää ymmärtää ja ottaa ite iisisti eikä alkaa itsekin uhmakiukkuilijaksi. Ja jos se uhma iskee äitiinkin, niin yrittää olla armollinen myös itselle, tsempata ja miettiä hyvin sä jaksat ja ei ne lapset niistä vanhempien hermoiluista rikki mene, kun kuitenkin sitä rakkautta ja hyvää oloa on roppakaupalla myös <3

Löytyykö teiltä eskari uhmailijoita tai muita uhmaikäisiä tai muuten haastavia lapsia? Jaetaan vinkkejä ja jutellaan kommenttiboxissa, jotta saadaan vertaistukea ja jaksamista <3