Kun olin pieni perheessäni muistettiin aina pienesti nimipäiväsankaria. Olen halunnut jatkaa tätä perinnettä ja Amalia on saanut nimipäivinään aina jotain pientä. Siskoni ei ole tästä perinteestä niinkään välittänyt, mutta nyt hän päätti järjestää pojalleen kunnon nimipäiväkekkerit. Eemin päivää juhlimassa olivat myös äitini ja pikkuveljeni sekä veljen tyttöystävä.

Nimpparisankari!

Nimpparisankari!

Nimpparisankari!

Tytsyt!

Tytsyt!

Tuotiin emännälle ruusuja

Tuotiin emännälle ruusuja

Milolla oli taas silmätulehdus, mutta se on jo selätetty

Milolla oli taas silmätulehdus, mutta se on jo selätetty

Rakas pikkuveikka poseeraa ;)

Rakas pikkuveikka poseeraa 😉

Täti ja Milo <3

Täti ja Milo <3

Mummi teki kakun

Mummi teki kakun

Näyttää maistuvan!

Näyttää maistuvan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Johnnylla oli ollut kova ikävä Sakua ;)

Johnnylla oli ollut kova ikävä Sakua 😉

Muistetaanko Teillä nimipäiviä?

Palaillaan hieman kesätunnelmiin ja Puuhamaan reissuun, jonka teimme siskoni perheen kanssa. Päivä oli ihana ja lapset kuten myös me aikuiset nautimme kovasti!

Meiltä ajaa Puuhamaahan reilu tunnin ja matka sujui sinnepäin hyvin, mutta kotimatkalla Milo itki kovasti herättyään perinteisiltä puolen tunnin torkuiltaan. Yritin rauhoitella pientä, mutta eihän siinä oikein mikään auttanut.

Kännykästä vähän videoita ja matka sujui rattoisammin!

Kännykästä vähän videoita ja matka sujui rattoisammin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puuhamaa näkyy!!

Puuhamaa näkyy!!

Nappasimme mukaamme vain yhden kärryn, sillä meillä oli myös rattaat mukana, joiden tavaratilaan mahtui hyvin tavaraa. Puuhamaahan on aina kiva ottaa omat eväät mukaan ja tietysti uimakamat vesipuistoa varten.

Kärryn kyydissä

Kärryn kyydissä

Ihan oikeaa Puuhanallea emme päässeet tapaamaan, mutta lapsille kelpasi oikein hyvin myös tämä nallukka.

Tytöt puuhanallen kanssa

Tytöt puuhanallen kanssa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puuhamaassa on paljon pomppulinnoja ja trampoliinejä ja niistähän lapset tykkäsivät. Itse muistan rakastaneeni Puuhamaan isoja pomppulinnoja.

Pomppimassa

Pomppimassa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hassu kuva

Hassu kuva

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kartanlukijat

Kartanlukijat

Tykkään Puuhamaasta, koska siellä on vaan niin kaikkea kivaa lapsille. Aikuisenakin olisi tehnyt mieli kokeilla vähän kaikkea, mutta yritin jättää fiilistelyn lapsille.

Karhukarusellissa

Karhukarusellissa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähti se ajelu vähän sujumaan

Lähti se ajelu vähän sujumaan

Laivan kyydissä

Laivan kyydissä

Eväinä meillä oli kaikenlaista, hedelmistä nakkeihin. Grillimaisterina toimin minä ja se oli virhe. Joku pikkupoika kävi tuuhastamassa grillin ja yhtäkkiä grillattavamme olivat ilmiliekeissä. Yritin pelastaa ruokia ja sain töryttyä aika tavalla. Siskoni nauroi vedet silmissä vieressä, mutta muilla paikalla olleilla oli aika vakavia katseita, kun heidänkin makkarat olivat vaaravyöhykkeellä.

Pientä välipalaa

Pientä välipalaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kolmen kopla

Kolmen kopla

Iida on tottunut kuski, sillä heillä on kotona lasten lava-auto. Amalia tarvitsee vielä ajo-opetusta, sillä on tottunut olemaan aina serkkulikan kyytiläisenä.

Siellä menevät tytöt peräkanaa

Siellä menevät tytöt peräkanaa

Ruuhka!

Ruuhka!

Amalia pääsi Iidan kyytiin

Amalia pääsi Iidan kyytiin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Iso pomppulinna

Iso pomppulinna

Ei ihan onnannut Amalian auttaminen ylös ;)

Ei ihan onnannut Amalian auttaminen ylös 😉

Isi onnistui paremmin!

Isi onnistui paremmin!

Näihin pomppulinna kuviin kamerasta loppui yhtäkkiä akku, ja jessus kun sapetti. Loput kuvat on napsittu Johnnyn kännykällä.

Puuhamaan isot liukumäet on huippuja ja tällä kertaa vauhti oli melkoinen, kun joskus liuku on ollut surkean hidasta.

Liukumäessä

Liukumäessä

20150805_130011

20150805_130017

Kovaa tultiin!

Kovaa tultiin!

Massussa ei ole vauvaa, maha on vaan kasvanut, kun saan taas syödä ja syönyhän mä olen ;)

Massussa ei ole vauvaa, maha on vaan kasvanut, kun saan taas syödä ja syönyhän mä olen 😉

20150805_142729

Amalia ja Iida ovat todella läheisiä ja tärkeitä toinen toisilleen, kuten kuvissa näkee.

Käsi kädessä

Käsi kädessä

20150805_143116

Nää on niin parhaat kamut <3

Nää on niin parhaat kamut <3

Vesipuistossakin piipahdimme. Vesi oli niin kylmää, että visiitti jäi aika lyhyeksi.

Hahhaaaa uimamaisteri
Hurjan kylmää vettä

Hurjan kylmää vettä

Milo tykkäs kovasti polskutella

Milo tykkäs kovasti polskutella

Tämän radan pääsi aikuisetkin suorittamaan tai ainakin me innoissamme sen räpelsimme lasten kanssa läpi, paitsi Johnny, joka kantoi Miloa, mutta menossa mukana olivat hekin, vaikkakin vain vierellä kulkivat.

Seikkailuradalla

Seikkailuradalla

20150805_163357

Lopuksi Amalia halusi väkisin tähän, vaikka yritettiin Johnnyn kanssa selittää, että se on liian hurja, koska kumpikaan ei oikeasti uskaltanut mennä siihen. Lopulta Johnny sai puhuttua mut ympäri ja lähdin Amalian kanssa hurjaan laskuun ja kuten kuvasta näkee hurjaa oli! Äidillä melkoisessa kuristusotteessa tytär ;)

Lopuksi Amalia halusi väkisin tähän, vaikka yritettiin Johnnyn kanssa selittää, että se on liian hurja, koska kumpikaan ei oikeasti uskaltanut mennä siihen. Lopulta Johnny sai puhuttua mut ympäri ja lähdin Amalian kanssa hurjaan laskuun ja kuten kuvasta näkee hurjaa oli! Äidillä melkoisessa kuristusotteessa tytär 😉

Jessus mikä kyyti!

Jessus mikä kyyti!

Missä kesäpaikoissa te vierailitte kesän aikana?

Tarkoituksena oli kuvata meidän rauhallista aamua, joka muuttuikin hetkessä ei niin rauhalliseksi. Päätin silti jakaa videon kanssanne, sillä tälläistähän tämä arki useimmiten on!

ps. kamera seilaa välillä syystä, että Amalialla oli hieman niukka alavartalon vaatetus 😉

https://youtu.be/c3D3nACJpkU

Kauniita unia, oman kullan kuvia <3

Nyt on meidän vauvalle tehty baby-box tutkimus, jolla tutkitaan keuhkojen toimintaa. Tutkimus tehtiin Helsingissä Iho-ja allergiasairaalassa. Amalia sai olla äitini luona hoidossa ja me pääsimme isin kyydillä sairaalan oven eteen isin jatkaessa sitten matkaa töihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sairaalassa oli oltava jo kahdeksalta ja tutkimuksiin vierähti aamupäivä. Kotimatkalle lähdimme tosin vasta iltapäivästä, kun Johnny vapautui töistä. Odottelu ei meitä haitannut ja aulan sohvalla Milo päätti nukutushöyryissä punkea itsensä seisomaan ihan ensimmäistä kertaa. Aika mahtavaa ja nyt saa sitten olla silmät selässäkin, sillä seisoessa pienen jalat ovat aivan spagettia, kieppuvat miten sattuu. Milo myös rohkeasti päästää vain irti ja kallistuu taaksepäin. Äiti on kuitenkin ollut vieressä kotonakin, kun poika on sohvalla seisomaan noussut eikä haavereita ole päässyt sattumaan. Saa nähdä koska Milo nousee oikein puuta vasten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palataan hienosta uudesta taidosta takaisin baby-box tutkimukseen. Sairaalassa hoitaja otti meidät vastaan ja Milo punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen keskustelimme hieman Milon asioista, jonka jälkeen pääsimme lääkärin luokse. Lääkäri kuunteli Milon keuhkot, katsoi korvat ja teki hieman muitakin rutiinitutkimuksia.

Lääkärin jälkeen pääsimme jälleen hoitajan huoneeseen, jossa Milo sai suun kautta lääkettä, joka vaivutti pojan syvään uneen. Hetken päästä sain kantaa vauvamme tutkimushuoneeseen. Sinne se pieni jäi lääkärin ja hoitajan huomaan ja minä piipahdin kahvilassa. Palasin osastolle puolen tunnin päästä, kuten sovimme ja odottelin siellä vielä tovin aikaa, kunnes hoitaja kantoi nukutushöyryisen lapsen syliini.

Lelujen kimppuun!

Lelujen kimppuun!

Tarjosin jonkin ajan kuluttua Milolle tissiä ja hän puraisi nännistä niin kovaa ettei tosikaan. Taisi ihmetellä mitä sinne suuhun tungettiin eikä tiennyt mitä piti oikein tehdä. Milo ei ole purrut aikoihin, joten tämä liittyi varmasti humautukseen.

Aika pian Milo nukahti uudelleen ja nukkui pitkän aikaa rattaissa. Milo nukkui ihopistokokeidenkin ajan. Ihopistokokeilla eli prick-testeillä testattiin 12 eri allergeeniä muun muassa siitepöly-, eläin- ja pölypunkkiallergeenit ja lisäksi eri ruoka-allergeenejä. Kaikki testit olivat negatiivisia, mutta suolioireitahan nämä testit eivät näytä, eikä prick-testit näytteenottajan mukaan ole ihan pienillä aina kovin luotettaviakaan.

Testien jälkeen palasimme osastolle ja lääkäri kutsui meidät huoneeseensa, jossa hän kertoi tutkimustulokset. En ollut ihan kauhean tosissani ajatellut, että tutkimuksessa olisi jotain pielessä, mutta olihan siinä. Milo sai nyt kahdeksi kuukaudeksi astmalääkityksen, jonka jälkeen menemme kontrolliin ja saamme kuulla jääkö astmalääkitys pysyväksi lääkitykseksi vai vain infektion aikaiseksi. Lääkkeeksi Milo sai Flixotide kortisonivalmisteen, joka hengitellään samalla lailla babyhalerin avulla, kuten meille jo tuttu Ventoline, joka jatkuu tarvittavana lääkkeenä.

Näin siis kävi, mutta hyvähän se on, että Milo pääsi tutkimukseen ja sai apua. Nyt voi turvallisimmin mielin suunnata näin syksyn saapuessa kerhoihin ja avoimiin päiväkoteihin, jossa nuhaneniä aina riittää 🙂

Joukosta löytyy varmasti muitakin astmalääkityksen käyttäjiä, joten oletteko kilttejä ja avaatte vähän teidänkin omia ja lastenne tarinoita. Onko lääkkeet tuoneet hyvin apua vai onko lääkkeistä huolimatta jouduttu paljon osastohoitoon esimerkiksi infektioiden aikana?

Mukavaa viikonlopun jatkoa teille ihanille lukijoille <3