07 tammi Arkisia kuulumisia joulukuulta

Palataan vielä joulukuun tunnelmiin ja muistellaan kuulumisia kuvien ja tekstien kautta. Amalia odotti joulukuuta kuin kuuta nousevaa, jotta pääsisi avaamaan joulukalenterin luukkuja. Isi oli ostanut Amalialle yllätykseksi Frozen kalenterin ja mikäs sen parempaa voisikaan olla!

Amalian ilme oli niin onnellinen, kun joulukuun ensimmäisenä päivänä sai huomata, että hänellä on Frozen joulukalenteri!

Suklaaherkkujen lisäksi kalenterista tuli myös muitakin pieniä yllätyksiä, kuten sormus ja tatuointeja.

Nam pieni suklaanpala tuli ekasta luukusta!

Amalian yksi lempipuuha on muovailu ja tätä hommaa meillä harrastetaan ihan joka päivä. Myös kaikenlainen pukeutuminen on kivaa ja vaatteet vaihtuvat päivän aikana usein, milloin tyttö on uimapuku päällä milloin taas kireähkö vauvapanta päässä!

Muija muovailee vähän tuiman näköisenä hippasen kireä panta päässä

Ja toista hymyilyttää!

Milo on erittäin vauhdikas tapaus ja naapurimme sanoin: hauska tyyppi! Välillä Milo kyllä kiristää pahasti äidin, isin ja siskonkin hermoa, kun on vain niin hirmuisen kerkiäväinen.

Kaappien penkominen on parasta ja kaikenlainen seilaaminen ympäri ämpäri etsien samalla jotain tihutöitä tehtäväksi 😉

Emmä mitään tehnyt..

Milo ei katsele vielä lastenohjelmia, koska eihän tyyppi pysy hetkeäkään paikalla, mutta nimpparionnitteluiden tullessa poika kirmaa telkun eteen ja tapittaa sen muutaman minuutin mitä ohjelma kestää.

Pikku Kakkosen nimpparionnittelut on Milon lemppari!

Ulkona on aina kivaa ja kotipihalla on tullut notkuttua.

Ulkoilua ei niin joulukuisessa säässä

Äidin peikkopoika!

Siinä se töröttää topattuna!

Et tuu mutsi mun perään!!

Nyt mua alkaa harmittaa!

Amalia sai mummilta ja fafalta lähes vuosi sitten 3-vuotis syntymäpäivälahjaksi meikkipöydän, jonka mukana tuli myös tämä fööni. Vuosi siinä melkein meni ennen kuin äiti tajusi, että fööniinhän saa patterit ja ai ai sitä riemua!

Joulukuun aikana meillä on oltu paljon tonttulakit päässä ja leipuri on ollut vauhdissa useammankin kerran. Me leivomme muutenkin aika paljon, mutta nyt joulukuun aikana sitä tuli tehtyä vieläkin enemmän.

Leipuri vähän maistelee

Milo pöydän päässä niin totisena tukka pystyssä ja soseet pitkin naamaa!

Hyvät tortut tuli!

Milon kurkku on todella herkkä eikä hän voi syödä lusikalla syötettynä mitään rakeista, mutta sormin onneksi onnistuu. Tässä kuitenkin taidonnäytettä hieman erilaisesta syömistavasta.

Vähän vielä tässä syömisessä opettelua..

Hauskaa päivää kaikille!