Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Sydän vähän kallellaan - Page 13 of 151 - Sydän vähän kallellaan
 

Johnny viettää tämän viikon kesälomaa ja tällä samaisella viikolla alkavat koulut täällä Lohjalla. Meillä lähtee Amalia toiselle luokalle ja Milo aloittaa esikoulun. Koulut alkavat torstaina ja mä olen ihan valmis siihen, että arki alkaa. Toivotaan, että kouluvuosi sujuisi suht normaalisti ja lapset saisivat opiskella koulussa ammattitaitoisten opettajien kanssa.

Amalialla vaihtuu opettaja ja tyttöä jännittää kovasti se, että en kykene enää tänä vuonna odottamaan koulun pihalla niin kauaa, että hän pääsee sisälle ja samoten en ole vastassa koulun pihalla koulun päättyessä. Tai toki niinä päivinä olen, kun tyttö pääsee ja menee kouluun eri aikaan kuin Milo esikouluun. Esikoululainen on saatettava ja haettava, joten olen Miloa viemässä ja hakemassa enkä tietysti voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Milo tosin jo sanoi, että hän selviäisi yksinkin 😉

Olemme Amalian kanssa keskustelleet tästä muutamia kertoja ja ollaan sovittu, että hän voi mennä vaikka autoon istumaan, kun pääsee koulusta tai käppäillä eskarille, joka on ihan koulun lähellä. Autosta tyttö voi vaikka soittaa mulle, jos tuntuu siltä tai jo heti koulun pihalta. Amalia ja Milo ovat ihan ääripäitä tälläisissä jutuissa ja toivon, että Nuppu olisi sitten jotain näiden kahden väliltä.

arki

Esikoulu kestää joka arkipäivä 9-13, joten meillä on Nupun kanssa sitten rutkasti kahdenkeskistä aikaa. Katselin tuossa hetki sitten avoimien päiväkotien aukioloaikoja ja ne aukaisevat ovensa syyskuussa, joten niissä ja sitten perhekerhossa tulemme varmasti käymään. Meillä tulee aika erilaista olemaan ja odotan tätä jo innolla. Kun on kolme lasta ja sitten yhtäkkiä oletkin vain yhden kanssa kahdestaan, niin onhan se tooosi helppoa ja erilaista. Toki Amalia ja Milo ovat aika isoja, omatoimisia ja viettävät paljon ystäviensä kanssa aikaa, mutta silti Amalia on mega kova puhumaan ja Milo aikamoinen häslääjä, joten se rauha ja hiljaisuus, joka on kohta täällä torpassa läsnä on ihan tervetullutta.

arki

Milo ei ole moksiskaan esikoulun aloituksesta. Olen kysellyt hieman fiiliksiä, mutta ei poika mitään ehdi kertomaan. Kouluunhan tuo luuli jo menevänsä, mutta eipä näyttänyt välittävän, kun sanoin, että esikouluun vasta, ei vielä kouluun. Mähän itse olen hieman hömelö, noh on tuo Johnnykin ja Milo on kyllä ihan samanlainen. Lisäksi pojalla on samanlainen tulinen temperamentti kuin mulla ja meillä molemmilla tuntuu olevan toisinaan kuin kaksi eri persoonaa. Välillä olemme niin sydämellisiä, empaattisia ja ihania ja joskus niin vihaa ja vitutusta täynnä. Milo tulee pärjäämään loistavasti, olen varma siitä. Hän tulee nauttimaan uusista ystävistä ja uuden oppimisesta. Uskon pojan viihtyvän eskarissa hyvin, vaikka varmasti voi alun innon jälkeen iskeä väsy, kun on tottunut aika leppoisaan kotona oloon.

arki

Amalialla menee varmasti koulussa myös hyvin. Hänellä on paljon ystäviä ja vaikka opettaja vaihtuu, niin luokka pysyy samana. Ainoa mitä itsekin jännitän on juurikin tuo saattaminen ja hakeminen, tai ei niinkään hakeminen, mutta se saattaminen. Se kun tiedän, että hän jää surkeana koulun pihalle tai pahimmassa tapauksessa itkee ja lähtee meidän perään, kun me joudumme jatkamaan matkaa esikoululle. Amalia on kertonut, että hänestä tuntuu turvattomalta, jos en ole siinä siihen asti, että hän pääsee sisälle ja tämä tuntuu mun sydämessä. Tiedän, että joku siellä nyt pyörittelee silmiään ja miettii, että mitä ihmettä, mutta lapsia on vaan niin erilaisia. Kyllä tämäkin tästä suttaantuu ja voi olla, että kaikki menee paremmin kuin hyvin, kun Amalia on taas hieman vanhempi.

Nyt olisi edessä vielä koulutavaroiden ostelua ja Milo saisi valita itselleen eskarirepun, vaikka poika ilmoitti, että ei mitään uutta reppua tarvitse. Kerhoreppu on vain liian pieni esikouluun, kun reppuun on mahduttava vaihtovaatteet, kuravaatteet ja saappaat, joita ei ainakaan Amalian eskarivuonna ollut mahdollista säilyttää eskarissa tilanpuutteen vuoksi, vaan ne oli pidettävä repussa.

Amalian kanssa ostamme vielä muutaman uuden kouluvaatteen ja kengät, jotka tyttö tarvitsee. Käymme sitten samalla jossain syömässä ja smoothie baarissa juomassa herkku smoothiet. Saadaan vähän ennen koulun alkua äiti-tytär laatuaikaa <3

Millä mielellä te ja teidän lapset olette arjen alkamisesta?

Aika, se mitä tekin aikanaan painotitte, kun asiaa surin. Jälkeenpäin olisi ollut ihan kamalaa, jos ei olisi suostunut ja uskon, että jossain elämänvaiheessa se olisi saattanut aiheuttaa paljon kitkaa välillemme. Jopa katkeruutta mun puolelta. Nämä lapsilukuasiat ovat erittäin vaikeita, jos niissä on isoja erimielisyyksiä. Uskon, että monessa suhteessa asia ei ole ihan yksinkertainen eikä molemmat vanhemmat ole lapsiluvusta samaa mieltä. Molempia osapuolia on kunnioitettava ja mihin ratkaisuun sitten päädytäänkin, ei se välttämättä aina miellytä molempia.

raskauskuvat

Mulle itselle lapset menevät elämässä kaiken edelle, myös parisuhteen enkä tiedä olisinko antanut asian olla, jos Johnny olisi aina vaan jyrkästi ollut sitä mieltä, että hän ei kolmatta lasta halua. Erittäin vaikea asia, sillä meidän parisuhde on hyvä ja ydinperhe toimii oikein loistavasti. En olisi varmasti lähtenyt tätä romuttamaan kolmannen lapsen vuoksi enkä tälläisellä ikinä uhkaillut, mutta mutta, erittäin tärkeä tuo kolmas lapsi minulle joka tapauksessa oli.

Tiedän, että Johnny tiesi varsin hyvin kuinka paljon kolmas lapsi mulle merkitsi ja kuinka kovasti vauvaa kaipasin. Jossain vaiheessa puhuin tästä usein, aivan liian usein ja lopulta teidän lukijoiden kehoituksesta annoin olla. Annoin aikaa Johnnylle enkä puhunut lapsihaaveesta hetkeen ja se kantoi hedelmää.

Toiselle ei enää tullut ahdistavaa oloa jankutuksesta ja joidenkin kuukausien päästä kolmas lapsi ei enää tuntunutkaan hullummalta ajatukselta. Kerran mies sitten otti asian puheeksi ja kertoi, että on valmis yrittämään kolmatta lasta syksymmällä. Voi sitä helpotuksen ja onnen määrää.

Eli aika oli meillä se oleellinen juttu tässä ja lopulta sain mitä halusin, vitsi vitsi, oli se mieskin yhtä halukas loppuviimein 😉

raskauskuvat

Ps. Kuvat on ottanut ystäväni Jaana <3

Aikeenani oli kirjoittaa kiitollisuudesta joka kuukausi ja nyt huomasin, että viimeisestä kirjoituksesta on aikaa ihan pian kaksi kuukautta. Näin se aika rientää. Tässä edellinen postaus kiitollisuudesta, lukaisin sen äsken läpi ja löytyipäs sieltä monta ihanaa asiaa, josta olla kiitollinen.

Kiitollinen näistä

  • oman pihan marjapuskat, josta omat lapset ja välillä naapurien lapset saavat napata herkulllista syötävää. Välillä he keräävät kippoihin marjoja ja toisinaan suoraan suuhun. Nuppu tykkää marjoista myös ja on puskan kimpussa usein
  • oman pihan kukkaset. Edelliset asukkaat loihtivat tänne upean puutarhan. Erilaiset kukkaset ja pensaat kukkivat eri aikaan ja nappaan aika usein kukkia maljakkoon sisälle tai terasseille ihastuttamaan

loma

  • veneilystä. Ollaan veneilty jonkin verran ja pari pidempää reissua. Se on ollut ihanaa ja rentouttavaa ja mennyt lasten kanssa tosi hyvin
  • Johnnyn tulevasta lomasta. Miehellä on vielä lomaviikko ennen koulujen alkua tai oikeastaan sillä viikolla ne alkavat, mutta vasta torstaina. Meillä on siis kolme vapaapäivää yhdessä ja sitten pääsemme viemään ja hakemaan tokaluokkalaisen koululaisen ja esikoululaisen yhdessä koko perhe
  • jalkapallo. Tämä on mainittava aina. Futiksesta tulee niin hyvä olo ja meillä on aivan huippu hyvä joukkuehenki!
  • kodinhoitohuoneen remontti! Aloitettiin Johnnyn kanssa kodinhoitohuoneessa remppa ja siitä tulee varmasti ihana! Tarkoitus oli vain maalata seinät ja hanan takaa kaakelit, mutta päätimmekin, että vaihdamme myös tasot, kaappien ovet, lavuaarin ja hanan. On niin kiva päästä suunnittelemaan tätä hommaa. Johnnyn mielestä seinät voisi maalata vaaleanharmaalla ja olen samaa mieltä, että varmasti tulisi kivat, mutta itse mietin jotain värikkäämpää. Tuleeko vaaleanharmaasta liian tylsä. Joku ihana pastellisävy, okei vaahtokarkin värisiin seiniin Johnny ei suostu, ne meiltä löytyy jo eteisestä, mutta tuleeko jotain muuta mieleen. Ehdottakaa meille jotain sävyä kodinhoitohuoneen seiniin, vaikka voi olla että menemme sillä vaaleanharmaalla 🙂

loma

  • perjantai! Viime perjantaina lämmitimme saunan ja saunan välissä isommat lapset kävivät pulahtelemassa uima-altaassa, jonne oli juuri vaihdettu vesi ja se oli jääkylmää. Me vanhemmat katselimme heitä hymyssä suin pyyhkeet päällä Nupun touhottaessa vieressä. Saunan jälkeen laitoimme lämpimät voileivät uuniin, jotka olimme Amalian kanssa kahdestaan valmistaneet uunivalmiiksi. Söimme kaikki yhdessä lämppäreitä peiton päällä olohuoneen lattialla ja katselimme elokuvaa. Niin ihana perjantai-ilta ja sovimme, että teemme tästä tavan. Sauna ja jotain hyvää itsetehtyä iltapalaa! Uskon, että nämä muistot jäävät lasten mieleen tai ainakin mulle on jäänyt lapsuudesta ihanat lämpimät muistot, kun syötiin kiuasmakkaroita saunan jälkeen keittiönpöydän ääressä posket punaisina koko perhe
  • Amalia ja Milo pääsivät mummin ja fafan luokse yökylään ja me saimme hengähtää Johnnyn kanssa hetken. Nauratti, kun mietittiin, että Nuppu varmasti ikävöi sisaruksiaan, mutta hän kuulkaas nautti ja otti kaiken irti siitä, kun sai olla ainoana lapsena. Sohvalla mun viekussa istuskellessa pikkuinen taputti viereensä ja näytti näin, että istuppas isi siihen nyt! Seuraavana päivänä kotiin tullessa Amalia ja Milo huusivat jo ulko-ovelta Nuppua ja juoksivat halimaan. Milo totesi vielä pikkusiskolle: ihana kun nähdään ja Nuppu hyppi tasajalkaa ja painoi päänsä isoveljen olalle. Arvatkaapa vaan kuinka mun sydän syli <3

Mistä te olette kiitollisia?

 

Johnny pääsi vaimonsa käsittelyyn muutama viikko sitten. Musta on aina mahtavaa miten rennosti Johnny lähtee mun ehdottamiin juttuihin mukaan eikä koskaan suutu, vaikka sooloilisin.

Johnny on käynyt parturissa viimeksi tosi kauan sitten ja miehen hiukset olivat päässeet kasvamaan reippaasti. Ehdotin sitten josko saisin vähän ohentaa hänen kuontaloaan, mutta mieleeni hiipi nopeasti ajatus hieman erilaisesta hiusmallista. Johnny parka kuvitteli terassilla työtä tehdessäni, että kaikki sujuu ihan ok, mutta siinä vaiheessa, kun nauraa hörötin vedet silmistä valuen mies alkoi hanakasti nousemaan penkistä ja hakeutumaan peilin luo.

Nappasin meistä sitten videonpätkän instagramiin, jotta Johnny näkisi miltä tilanne näyttää. Tallensin nämä videot hassut videot-osioon, jossa ne on edelleen katsottavissa.

Idea munkkitukasta tuli Aku Hirviniemen samannäköisesti lookista, jonka hänen kihlattunsa hänelle muutama kuukausi sitten leikkasi. Tägäsin Johnnyn kuvaan Akun ja huumorimies jakoi kuvan omiin stooreihinsa. Repesin ihan täysin!

Johnnylla on edelleen tämä hiustyyli ja muutamat naurunremahdukset on töissä tullut, kun pottapää on ilmestynyt työmaalle.

Huomenna mies on menossa parturiin, sniif… Saa nähdä pysyykö parturilla pokka 😉

munkki

Heippahei! Johnny on palannut virallisesti töihin tällä viikolla, mutta jo viime viikolla miehen oli pidettävä yksi konttoripäivä ja muutenkin hoideltava työasioita viikon aikana, vaikka lomalla oli tarkoitus olla. Joka tapauksessa ehdimme lomailla hieman töistä huolimatta ja vietimme yhden yön mun kummitädin perheen mökillä.

Mökille ajeli meiltä noin puolitoista tuntia ja lopuksi edessä oli vielä lyhyt venematka. Mökki sijaitsee saaressa ja on upea paikka meren äärellä. Tätini mökillä vierailu on jokakesäinen perinne, ollut jo useamman vuoden ajan ja viime kesänä myös siskoni perhe lähti ensimmäistä kertaa mukaan ja tänä kesänä samaten. Lisäksi mökillä on samaan aikaan aina meidän serkku miehensä kanssa ja tämä ihana pariskunta on Nupun kummeja.

Hanko
Kesämies Hangossa!

Sää oli hieman tuulinen, mutta se ei estänyt lapsia pulikoimasta meressä. Illalla lämpesi palju ja sauna ja lilluteltiin paljussa siskon kanssa jonkun aikaa Amalian ja Iidan uidessa paljua ympäri hirmuisella vauhdilla. Ei niin rentouttava paljuhetki kuin olisi voinut olla, mutta ei haitannut. Puusauna on aina ihana ja siellä on niin hyvät löylyt. Haave omasta mökistä on kova ja uskon, että joskus sitten vuosien päästä ehkä meilläkin voisi olla oma mökki. Nyt on ihana päästä vierailemaan toisten mökeillä, sillä itse rentoudun mökillä veden äärellä paljon paremmin kuin kotona.

Mun kummitäti ja setä laittoivat tosi hyvää ruokaa. Syötiin savustettua kalaa, uusia perunoita, paistettuja vihanneksia, salaattia, silliä ja jotain nannaa soosia. Seuraavana päivänä söimme Nupun kummisedän äidin ohjeella tehtyä todella hyvää katkarapupastaa. Tarjolla oli myös makkaraa, lihapullia, uutta perunaa ja salaattia. Aamupalalla saamme aina nauttia tätimme itse leipomasta saaristolaisleivästä. Johnnyhan on myös yhdeksi jouluksi leiponut saaristolaisleipää ja se on tosi herkullista eikä tarvitse välttämättä päälle kuin voita.

Hanko

Milo ja Eemi kalasti mökillä lähes koko ajan. Eemikin on tänä kesänä innostunut kalastuksesta aivan valtavasti. Molemmilla pojilla on omat kalapakit ja kalaakin reissulla tuli! Amalia ja Iida olivat oikeita vesipetoja ja uivat jatkuvasti paljussa ja meressä. Nuppukin viihtyi oikein hyvin, hieman tosin ujosteli ja oli koko ajan kiinni meissä vanhemmissa.

Hangossa kävimme Johnnyn loman aikana myös ja olipas upea kaupunki. Upeita vanhoja suuria taloja ja puutarhoja, lapsiystävällinen ranta, josta löytyi hauska vesikaruselli. Johnny kävi isompien lasten kanssa sitä kokeilemassa. Ranta oli pitkään matalaa ja nämä kolme uiskentelivat niin innoissaan. Nuppukin intoutui uimaan eikä olisi millään halunnut vedestä pois.

Rannalla oli myös liukumäki, keinut ja kiipeilyteline ja Milo mennä viipotti parin uuden tuttavuuden kanssa. Ostimme rannan ravintolasta ranskalaisia ja kanaa ja söimme viltillä kaikki yhdessä. Lokit olivat hieman kiusaksi ja sain sitten Nupun niitä pelkäämään.

Hanko

Useamman tunnin rantailun jälkeen kävimme vielä suuressa leikkipuistossa. Lapset viihtyivät niin hyvin ja kävin minäkin laskemassa Nupun kanssa yhdestä isosta liukumäestä.

Auto meillä oli parkissa erään ihastuttavan vanhuksen kodin edessä ja hän höpötteli meidän kanssa pitkän tovin mennessä ja lähtiessä. Tästä tuli kaikille oikein hyvä mieli.

Ennen kotimatkaa olimme aikeissa mennä syömään, mutta rantaravintoloihin oli jonoa ja meillä alkoi jo hieman tunteet kuumenemaan. Päätimme sitten Johnnyn kanssa yhteistuumin, että lapset saavat evästellä rantaeväillä ajomatkalla ja haemme vasta Lohjalta ruokaa kotiin, sillä tiesimme, että ravintolareissu olisi ollut huutoa ja hampaiden kiristelyä. Tämä oli oikea päätös, kotimatka meni hyvin ja saimme kaikki syödä ruokamme rauhassa kotona.

Hanko

Hankoon olisi kiva päästä vielä uudestaan tämän kesän aikana. Jos ilmat hellivät, niin ehkä joku viikonloppu voisi ajatella. Kesä ei kuitenkaan ole vielä ohi, vaikka perheen yhteiset lomat on vietetty. Nautitaan nyt, kun on vielä lämmintä <3

Kivaa viikonloppua kaikille <3