Vitsit miten hyvä fiilis mulla on just nyt tätä kirjoittaessa. Tein treenin crosstrainerilla ja siihen perään kyykkyjä niin, että jalat tutisee vähän vieläkin. Mutta se olo minkä liikunnan jälkeen saa on aivan mahtava ja nyt tuntuu hullulta miten jätin liikkumisen taas elämästäni lähes heti, kun jalkapallotreenit jäi tauolle joulukuun alusta. Totesin vaan, että tarvitsen ryhmän liikkumisen tueksi eikä musta ole itsekseen mitään tekemään. Pyh tottakai on, kun vaan lähtee tekemään. Muutamat ekat kerrat tuntui pahalta, kun kunto oli huonontunut, mutta esimerkiksi tänään treeni meni kuin tanssi ja välillä lauloin musiikin tahtiin. Mulla oli ihan voittajaolo ja se toi ihan hirmuisesti hyvää mieltä ja tunsin kuinka älyttömän onnellinen olen.

onnellisuus

Tunsin valtavaa rakkautta lapsia, Johnnya ja meidän läheisiä kohtaan. Mulla on todella rikas olo kaiken suhteen ja omat unelmat ja haaveet omassa päässä tuntui siltä, että jumalauta mä aion ne saavuttaa. Mä meinaan todellakin treenata nyt itseni siihen kuntoon, että kunto kestää pelata jalkapalloa kolmosdivarissa, johon joukkueemme kanssa viime kaudella noustiin. Harkat kun alkaa, niin teen paljon töitä, jotta kehityn lisää pelaajana ja aion pärjätä ja saada joukkueen musta ylpeäksi.

Mulla on myös muita unelmia esimerkiksi töiden saralla ja niistäkin tulee niin hyvä fiilis, mutta näistä lisää sitten joskus myöhemmin.

onnellisuus

Ajattelen, että elä sellaista elämää, joka tekee sinut onnelliseksi. Kaikkeen ei tietenkään voi vaikuttaa ja vastoinkäymisiä tulee elämässä aina. Mutta suhtautuminen elämään myönteisemmin auttaa todella paljon vastoinkäymisistä selviytymiseen ja onnellisuuteen muutenkin.

Mä olen ajatellut viime aikoina paljon enemmän itseäni ja omaa hyvinvointiani. Hotelliin lähtö yksin oli merkittävä juttu mulle ja se toi vahvan tunteen siitä, että pystyn moneen asiaan, kun vaan uskallan. En mä olisi rohjennut lähteä yksin hotelliin Helsinkiin, kun jo Lohjalla kirpputorin ahtaasta parkkipaikasta lähtiessäni peruutin kahdesti kauhean kolauksen kera jäiseen lumipenkkaan. Mä olen sählä ja eksyn helposti jo täällä pikkukaupungissa, joten ei mua voi yksin ihan mihin vaan päästää. Mutta mahtavaa, että sain idean yöpyä ihan vain kotipaikkakunnalla ja tämä oli ihan huippuhyvä juttu mulle ja juuri sitä mitä tarvitsin.

Tee asioita, joista tulet onnelliseksi. Ilahdutin hetki sitten erästä sukulaista, jolla on ollut paljon murhetta ja vastoinkäymisiä. Se tunne oli molemmin puolin niin onnellinen, kun hän kyynelsilmin kiitti mua ja sai melkein mutkin itkemään. Hyvän tekemisestä ja auttamisesta tulee valtavan hyvä mieli ja olen niin onnellinen, että se on ollut aina lähellä mun sydäntä.

Halaa usein, sillä läheisyys lämmittää. Lapsia halaan ja suukotan tosi monta kertaa joka päivä ja samalla kerron kuinka paljon heitä rakastan. Myös lapset omatoimisesti halaavat ja kertovat rakastavansa mua joka päivä sekä vastaamalla mulle takaisin. Musta on niin ihanaa kuinka upeasti meidän lapset osaavat näyttää tunteitaan.

Mukavaa pian alkavaa uutta viikkoa <3

 

 

 

Sarjataulukko näyttää mahtavalta! Täytyy sanoa etten ihan heti uskonut, että voisimme joukkueena pelata näin upeasti, mutta seitsemän peliä, seitsemän voittoa!! Meidän futisjoukkue on huippu, se koostuu niin monenlaisista pelaajista ja joukkuehenki on täysi kymppi! Meidän joukkueessa ei kukaan säti toistaan, vaan kannustaa. Tietysti ohjeita huudetaan ja näin pitääkin olla, mutta ikinä koskaan ketään ei lytätä tai kenellekään olla ilkeitä.

Meillä tsempataan aina ja on mahtava kuulla kuinka alhaalta maalivahtia myöden kannustetaan ja tästä saa niin paljon lisäbuustia ja tulee sellainen olo, että tänne se pallo! Tai kun yrittää juosta hassun näköisenä nopean nuoren tytön perässä ja jengi kannustaa, niin on kyllä huikeaa.

Mullahan on hassu juoksutyyli, ensin jalkapallon 1,5-vuotta sitten aloittaessani en osannut juuri edes juosta, mutta olen oppinut, vaikka hassulta näytänkin. Menen juostessa vähän kuulemma kyyryssä ja kädet viuhtoo nyrkissä siinä vieressä antaen vauhtia tai hidastaen 😉 Viime pelissä mun sisko ja joukkuekaveri olivat vaihdossa ja siskoa oli repeilyttänyt, kun olin lähtenyt kuin ammuttu vastustajan perään ja samaan aikaan toinen joukkuekaveri oli repeillen tokaissut siskolleni, kato Johannaa! 😉 Ja kyllä se juoksu kannatti, vaikka en palloa pois saanutkaan, niin vastustajalta tuli harhasyöttö ja meidän joukkue sai pallon. Aina kannattaa ja täytyy pelata tilanteet loppuun ja tämä on mun vahvuus. Nopeutta, kun saisi lisää, niin hyvä olisi. Ja kuntoa tietysti rutkasti lisää.

jalkapallo

Me treenataan kolme kertaa viikossa ja kahdet treenit on kaksi tuntia ja yhdet tunnin. Mä käyn treeneissä aina, montaakaan ei ole välistä jäänyt. Mulla on aivan sama innostus päällä edelleen mikä oli aloittaessa. Treeneissä on aina niin kivaa ja siellä tulee välillä huikeita onnistumisia. Peleihin, kun saisi saman rennon fiiliksen, niin hyvä olisi.

Meillä on kotipeleissä yllättävän paljon kannustajia ja meidän ja siskon perhe on katsomossa joka kerta. Paristi ollaan saatu kannustajiksi mun kummitäti perheineen ja mun äiti on ollut myös useamman kerran. Niin ja onhan tuo lasten fafakin ollut yhtä peliä tiirailemassa hieman kauempaa.

Meidän joukkueessa on kaiken ikäistä ja tasoista pelaajaa. On niitä jotka ovat pelanneet vuosia, mutta myös sellaisia, jotka ovat aloittaneet jalkapallon vasta aikuisiällä. On viiskymppistä ja neljätoistavuotiasta, eli ikähaitari on suuri. Ja tästä syystä on vielä mielettömämpää, että meidän joukkuehenki on niin loistava! Nuoret ja vanhemmat, kaikki tullaan niin hyvin toimeen, toki meillä on aika huumorintajuista porukkaa jengissä.

Meillä on kaksi valmentajaa ja molemmat ovat aivan huippuja, niin valmentajina kuin ihmisinä. Tykkään heistä tosi paljon. He osaavat valmentaa hyvin ja oma kehitys on ollut huimaa. Mulla on hirmuinen palo tulla paremmaksi ja vahvemmaksi pelaajaksi. Motivaatio on huipussaan ja tämä jalkapallo on tosi hyvää vastapainoa kotiäitiydelle.

jalkapallo
Kuva lainattu täältä.

Mitä harrastuksia tai muita omia juttuja teillä on?

Harrastustoiminta alkoi reilu viikko sitten ja täytyy sanoa, että nyt on viikko treenattu aika lujaa. Jalkapalloharkat on kolmesti viikossa ja kahtena peräkkäisenä päivänä harkat kestävät kaksi tuntia, sitten on yksi välipäivä ja taas mennään, mutta silloin treenit ovat vain tunnin mittaiset. Vielä ei olla päästy pelaamaan, vaan ollaan huolehdittu turvaväleistä ja treenit ovat olleet enemmän kestävyyskunnon kohennusta, laukausten ja syöttöjen harjoittelua sekä pallon käsittelyä. Kivoja harjoitteita ollut ja osa sellaisia, joita en ole koskaan ennen harjoitellut.

Mä olin varma, että olen kahden kuukauden tauon jälkeen aivan rapakunnossa, mutta enpäs ollutkaan ja olen niin fiiliksissä siitä. Jalkapallon jäätyä tauolle koronan vuoksi musta kuoriutui saman tien kunnon vanhanajan sohvaperuna, joka ei liiku ollenkaan. Tein kahden kuukauden aikana yhden jumpan Johnnyn kanssa, josta tulimme molemmat tosi kipeiksi. Lisäksi tein muutamia reippaita kävelylenkkejä siskon kanssa ja kaksi kertaa 20 minuuttia crosstrainerilla. Siinä oli mun kahden kuukauden liikkumiset, vähän hävettäisi, jos osaisi hävetä. Valmentaja kun laittoi kaiken maailman ohjeita mitä tauon aikana tehdä ja mä skippasin lunkisti kaikki. Mä vaan tarvitsen liikkumiseen tämän jalkapalloporukan, ei siitä muuten tule mitään.

jalkapallo

Sunnuntaina juostiin alkulämpöjen jatkeeksi pururatalenkki ja siinä huomasin oikean polven vierustan kipeytyvän. Noh sisulla loppuun asti, vaikka oisihan sitä voinut kävelyksi laittaa. Harjoitteissa polvi ei vaivannut lainkaan, mutta maanantaina se oli kipeä ja maanantain harkoissa vaivasi heti, kun aloitin juoksun. Noh tästä ei mennyt montaa minuuttia, kun oli koko muija kipeänä, pohkeet tuli niin kipeiksi, että sai kynkätä loppuharkat. Kärsin tästä pitkän aikaa talven aikana, välillä oli parempi ja välillä huonompi, mutta täysin kuntoon pohkeet tuli vasta tämän pitkän tauon aikana.

Nyt olen joka harkkojen jälkeen käynyt saunassa ja venytellyt oikein hyvin noin kaksi tuntia treenien loppumisen jälkeen. Pohkeita ja reisiä on tullut myös rullailtua. Toki treenien päätteeksi meillä on yhteinen loppuverryttely ja nopeat venyttelyt, mutta kotona olen venytellyt tietysti lisäksi vielä, kuten aikaisemminkin.

Eilen mun pelikaveri laittoi mulle linkin hyvään joogaohjelmaan ja sitä on tarkoitus alkaa harjoittaa. Johnny lupasi joogata mun kanssa, sillä miehellä on jumissa paikat istumatyön vuoksi. On ihana, että Johnny lähtee innokkaana kaikkeen mukaan!

Jalkapallo on tehnyt niin hyvää taas ja olen tosi onnellinen, että se pääsi alkamaan. Tämä on mun juttuni ja tällä keinolla tulee lähdettyä kotoa pois ja otettua omaa aikaa. Tapaan samalla myös ystäviä, sillä meillä on huikea porukka jalkapallossa. Siellä on hyvä olla ja aina sinne menen hyvällä mielellä ja onnellisena lähden <3

Onko teillä harrastus tai miten otatte omaa aikaa?

Mä kävin tälläisen kurssin tuossa syksyn aikana. Kokoontumiskertoja oli neljä ja jokainen kesti 2,5 tuntia. Tykkäsin kurssista paljon ja opettaja oli aivan ihana. Kiitos myös ihanille ja avoimille ryhmäläisille <3 stressinhallinta

Mä olen monesti kertonut siitä, että olen temperamentiltani tulinen, kiivastun helposti, puhun rumasti, kiroilen.. Tiedän hyvin, että joukossa on hirmuisesti samankaltaisia ihmisiä, jotka kärsivät tälläisestä käytöksestä itse, puhumattakaan muu perhe. Mä yritän tosissani muuttaa omaa käytöstäni erilaisten apukeinojen avulla ja laitan tähän alle asioita, jotka lupaan napata elämääni mukaan, jotta olisin onnellisempi, pitkäpinnaisempi, hyväntuulisempi ja tasapainoisempi:

* kiitollisuuspäiväkirja (kirjoita joka päivä tai vaikka kerran viikossa ylös asiat, joista olet ollut sen päivän tai viikon aikana kiitollinen)

* meditointi (itse aloitin nyt viimein tosissani uuden vuoden alettua ja meditoin joka päivä puolen tunnin ajan. Mulla on harjoite, jonka sain mindfulness-kurssilta ja kuuntelen sen soittimestani

* hymyile ja naura

* jos pinna meinaa palaa esimerkiksi lasten kanssa, ota aikalisä. Mene hengittelemään hetkeksi toiseen huoneeseen, pese kasvot kylmällä vedellä tai ala vain miettimään ihania asioita samaan aikaa hymyillessä

* keksi itsellesi pakopaikka (oma pakopaikkani on suihku. Tämä toimii jos Johnny on kotona. Ovi lukkoon ja kuuma vesi valumaan päälle)

* kuntosali tai muu liikkuminen (tämä lisää hyvän olon hormoneita ja takaa hyvää oloa. Itse olen löytänyt lempijuttuni kuntosalilla ja se on nyrkkeilysäkin hakkaaminen)

* säännöllinen syöminen (tässä tarvitsen ehdottomasti petrausta)

* uni ja lepo (tärkeää olisi nukkua tarpeeksi ja katkeamatonta unta, mutta pienten lasten kanssa se ei useinkaan onnistu. Uni on kuitenkin äärimmäisen tärkeää!! Pienet köllöttelyhetket ilman puhelimen selaamista eli aivot täysin narikkaan)

* parisuhteen hoito (jos kerran kuukaudessa tekisi puolison kanssa jotain kaksin muualla kuin kotona iltaisin)

* pidä lapsia sylissä, halaa ja pussaa (takaa kaikille hyvän olon)

* muista myös puolison kosketus (tätä on lisättävä puolin ja toisin, sillä itse kaipaan enemmän kosketusta, halausta ja pusuja)

Eikö kuulostakin aika pieniltä jutuilta ja äärimmäisen tärkeitä kaikki!

Heittäkää te lukijat vielä omia vinkkejänne kommenttiboxiin 🙂

Mä olen taas repsahtanut syömisten suhteen. Miten onkaan mieli tehnyt pakastepizzaa iltaisin ja jatkuva kaappien koluaminen tuntuu ottaneen vallan. Eilen illalla ei ollut kaapeissa enää mitään muuta jäljellä kuin poppareita ja niitähän mä sitten vedin pussillisen.

Nyt en ole hetkeen käynyt vaa-alla enkä siis tiedä onko painoa tullut jo useampikin kilo takaisin. Maaliskuun alussa aloitin Detoxin 20 päivän puhdistuskuurin ja pääsin tällä irti sokerikoukusta, turvotuksesta ja muutamasta kilosta. Olo oli kuurin jälkeen aivan mainio ja vielä kesällä otetussa kuvassa vartalo näyttää oikein hyvältä.

kesäkunto

Mutta mitä onkaan tapahtunut nyt. Hiljalleen olen ajautumassa samaan vanhaan, mutta onneksi en sentään vielä ole siinä jamassa, että suklaalevy menisi illassa! Porsastelua on kuitenkin ollut, mutta hei nyt mä olen myös ihan vähän liikkunut.

liikunta

Siskoni on saanut mut innostumaan lenkkeilystä. Ihan vaan sellasta reipasta kävelyä, mutta kyllä siinä on aina tunnin verran tullut talsittua. Lenkki tekee hyvää myös mielelle ja on mukava päästä karkaamaan hetkeksi kotiympyröistä. Ja jotta ette luule musta nyt ihan liikoja, niin olen käynyt lenkillä vasta alle kahden käden sormien verran. Näistä kahtena kertana olen lämmittänyt lenkin jälkeen pakastepizzan ja nauttinut sen hyvin mielin. Siskoni ei voinut ymmärtää mua, kun satuin puhumaan lenkin aikana iltapala pizzasta, mutta ihme kyllä ei ihan maanrakoon mua haukkunut, vaan totesi ystävällisesti, että paremmalla mielellä sä sen pizzan voit syödä, kun oot liikkunut!

Tällä hetkellä mä olen jo kyllästynyt tähän pakastepizzaan ja uutena herkkuna olen napostellut välillä juustoja. Ai ai näistäkään ei suonet kyllä tykkää, mutta jotenkin olen antanut itseni repsahtaa, sillä olin saanut kolesterolini laskemaan ihan hirmuisesti. Vielä siinä on kuitenkin tiputtamista ja näihin huonoa kolesterolia nostaviin ruokiin ei todellakaan saisi palata tai ainakaan liiaksi niitä napostella.

Myönnän, että tein äskettäin toiseen kertaan tämän Detoxin puhdistuskuurin, mutta tällä kerralla minulta ei löytynyt lainkaan itsekuria ja homma meni ihan reisille.

Täytynee nyt taas yrittää tsempata itseäni syömisten suhteen ja ainakin jatkaa tätä lenkkeilyä!

Mites muiden liikkumiset ja syömiset? 😉