Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
perhe Archives - Page 30 of 43 - Sydän vähän kallellaan
 

Eräs teistä lukijoista pyysi mua kirjoittamaan esikouluikäisen uhmasta, jos se meidän perhettä koskettaa, mutta vastasin hänelle, ettei Amalialla ole uhmaa näkynyt. Eipä siinä sitten mennyt kuin muutama kuukausi ja herttinen sentään iski se tännekin! Ja voi hyvänen aika kuinka se rauhallinen, kiltti ja empaattinen esikoiseni onkaan muuttunut hetkittäin niin julmetun tuittupäiseksi, kiukkuilevaksi raivopääksi. Sitä oikein huomaa kuinka inhottava olo hänellä on ja tyttö on kiemurrellut jopa keittiön lattialla kiukuspäissään. Tämä on aivan selvä ja hurjan iso muutos, eli eskari uhma on täällä!

Eskarissa kaikki menee kivasti, mutta jo autoon päästessä saatetaan haukkua äiti ja pikkuveli. Tyhmiä me yleensä ollaan. Mieli on tosi herkkä ja itku ja suuttumus tulee ihan puskista ja monta kertaa päivässä.

uhmaikä

Pikkuveli Milo on nyt neljä ja hänen kanssa on kamppailtu koko elämä, hän on ollut niin älyttömän villi ja niin äärettömän temperamenttinen. Pikkuhiljaa Milon kanssa alkaa olla helpompaa, vaikka kyllähän tuonkin kanssa tapellaan ihan päivittäin, mutta nyt on vuorostaan isosisko pistänyt ranttaliksi.

Omat rahkeet eivät oikein tahdo riittää molempien kiukunpuuskiin ja esimerkiksi Milon kanssa ei nyt puhuta mistään ihan pienistä kiukunpuuskista, joita tässä vuosien varrella on ollut. Pitäisi ehdottomasti jaksaa paremmin Amalian kanssa, sillä tasan tiedostan, että tämä on tärkeä ja jopa yleinen uhmavaihe. Se ei siltikään auta mitään tietää tätä, kun oma luonne on niin tulinen ja niinpä täällä usein ääni nousee ja saattaa ovet paukkua eskarilaisella ja samaan tapaan äidillä. Luojan kiitos Nuppu vauva on tottunut luultavasti jo massussa ollessaan meidän perheen menoon eikä häntä siis paljon hetkauta.

Milon nelivuotis-lääkärineuvolassa sain vinkin kiukkukirjasta, jonka aion pikimmiten lainata ja lukea. Olen lukenut jokin aika sitten kirjan nimeltä Tulistuva lapsi ja sain siitä hyviä vinkkejä. Kiukkukirjan lukemisesta olisi varmasti hyötyä paljon myös Amalian kanssa eskariuhman koetellessa koko meidän perhettä.

Milo pelkäsi lääkärineuvolaa kovasti, sillä luuli, että siellä tapahtuu tipan laittoa sun muuta mitä koki silloin verioksennuksen vuoksi Jorviin joutuessa ja poika perseilikin siinä sitten neuvolan alun melkoisesti. Luojan lykky etten ole niitä ihmisiä, joita lasten käytös hävettää, muuten multa olisi tässä vuosien saatossa pudonnut jo silmät päästä häpeästä. Mutta joo kuten aina Milon kanssa käy, niin pojan käytös muuttui yhtäkkiä kuin nappia painamalla ja lääkäri sai sitten tarkastukset tehtyä.

uhmaikä

Amalia ei käyttäydy ikinä kurjasti ystäviään kohtaan, vaan tästä uhmailusta “kärsii” onneksi vain oma perhe. Illalla nukkumaan mennessä on niin kiva paukutella kädellä puista puolipaneelia ja huudella kaikkea ja laulaa kovaan ääneen. Mä siinä sitten samaan aikaan laitan Miloa unille ja Johnny ramppaa Nuppu sylissä Amalian huoneessa.

Johnnyhan on tosi rauhallinen, siis aivan uskomattoman rauhallinen, mutta yhtenä iltana sillä paloi käpy Amalian kanssa juurikin tämän nukkumaanmeno temppuilun vuoksi ja lopulta Johnny makasi sohvalla seljällään jalat ylhäällä ja kärsi jäätävästä päänsärystä. Se luuli jo, että henki lähtee. Mä totesin, et jos mä ottaisin mun hermostumisen noin raskaasti, niin mä olisin kuollut jo ajat sitten. Ehkä jo silloin nuorena, kun harrastin raivo siivoamista ja tappelin imurin kanssa välillä niin kovin, että pistin muutamat palasiksi.

uhmaikä

Eskariuhmaisella Amalialla pääsee suusta muuten aika usein: ihan sama ja luoja tyttö kuulostaa ihan joltain teiniltä. Mahtaakohan tämä uhma kestää kauan, on meinaan aika rasittavaa. Ei auta kuin jaksaa, antaa paljon rakkautta ja vaalia rajoja, yrittää ymmärtää ja ottaa ite iisisti eikä alkaa itsekin uhmakiukkuilijaksi. Ja jos se uhma iskee äitiinkin, niin yrittää olla armollinen myös itselle, tsempata ja miettiä hyvin sä jaksat ja ei ne lapset niistä vanhempien hermoiluista rikki mene, kun kuitenkin sitä rakkautta ja hyvää oloa on roppakaupalla myös <3

Löytyykö teiltä eskari uhmailijoita tai muita uhmaikäisiä tai muuten haastavia lapsia? Jaetaan vinkkejä ja jutellaan kommenttiboxissa, jotta saadaan vertaistukea ja jaksamista <3

Heipparallaa, täällä on ollut ihana ilta eilen, sillä juhlittiin Johnnyn synttäreitä! Me ostetaan lasten kanssa aina isin lemppari mutakakkua ja syödään sitä sitten vaniljajätskin, kinuskikastikkeen ja nonparellien kera. Iskä saa tietty puhaltaa kynttilän kakun päältä ja hoilataan onnittelulaulu. Hänelle laulettiin toki jo heti aamusta, kun Amalia lähetti ääniviestin omalla ihka uudella puhelimellaan, jonka sai synttärilahjaksi. Me lauloimme hieman myöhemmin Milon kanssa kaiutin päällä samalla, kun istuimme autossa ja odotimme, että joka tiistain jumppa alkaa.

Ostettiin Johnnylle lahjaksi söpö rakas-kaffekuppi ja rennot lökähousut. Johnny oli arvannut, että yllätämme hänet jälleen tällä tutulla tyylillä ja tästä onkin tullut ihana perinne! Herkuttelun jälkeen laitettiin tanssit pystyyn ja Nuppu seurasi tiivisti hymyssä suin isin, isosiskon ja isoveljen mooveja. Käytiin me vauvankin kanssa vähän pyörähtämässä ja se oli Nupusta tosi kivaa!

vauva 4 kuukautta

Johnny oli tässä työmatkalla, jonne lähti viime torstaiaamuna ja palasi vasta sunnuntai-iltana lasten jo nukkuessa. Musta on kiva, kun mies käy välillä näillä työreissuilla ja nautin siitä, että saan olla lasten kanssa ihan yksin ja hoitaa kaiken itsekseni. Tekee hyvää myös parisuhteelle olla välillä erossa, ainakin musta tämä on tuntunut aina hyvältä ja veikkaan, että Johnnykin lähtee täältä välillä ihan mieluusti 😉

Sitten on kiva saada mies taas kotiin ja lapset odottavat aina ihan hirmuisesti tuliaisia, toki vähän isiä myös 😉 Nuppu pälyili Johnnya hauskan näköisenä, kun näki tämän useamman päivän erossaolon jälkeen.

Me sovittiin lasten kanssa, että isin poissaollessa heti viikonlopun startatessa tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nukutaan siinä kaksi yötä. Perjantaina pidettiin myös herkkupäivä ja illansuussa käytiin ostamassa kaikkea hyvää kaupasta. Leffaksi valittiin Petteri Kaniini, joka ollaan Amalian kanssa käyty katsomassa elokuvissa. Se on tosi hyvä ja lapset halusivat katsoa sen uudestaan lauantai-iltana. Valvottiin molempina iltoina pitkään, paitsi Nuppu joka simahti aikaisin.

siskonpeti

Lauantai vierähti nopeasti, sillä oltiin useampi tunti meidän kummipojan synttäreillä. Meidän kummipojan vanhemmat ovat myös Milon kummeja ja Milo halusi jäädä vielä hetkeksi heille leikkimään mun ja tyttöjen lähdettyä kotiin ja kummitäti palautti hänet sitten kotiin. Milo oli ilmoittanut hieman alle tunnin oltuaan: että nyt voisin lähteä kotiin <3

Ihana, kun hän jäi. Milo kun ei ole ollut kuin muutamasti naapurissa ja aina vain tosi lyhyen aikaa. Poika siis kirmaa kotiin jo tyyliin vartin jälkeen, mutta on aina iloinen, kun on ollut.

Tulevana sunnuntaina Milo pääsee ensimmäistä kertaa kaverisynttäreille ja meinaa mennä ihan yksin. Poika on löytänyt itselleen ystävän ihan vain eskarin pihasta, aika hassua. Siinä joka aamu odotellaan hetki, että eskari alkaa ja pojat löysivät toisensa oikeastaan saman tien.

Myös jumpasta Milo on saanut ystäviä ja leikkitreffejä on jo suunnitteilla. Jumppa, jossa käydään on sellainen, jossa vanhemmat vahtivat lapsiaan eikä toiminta ole mitenkään ohjattua. Jumppa järjestetään Lohjan Voimisteluklubilla ja se maksaa 2 euroa lapsi ja jumppa-aikaa on tunti. Milo tykkää tästä tosi paljon ja Amaliakin haluaisi aina mukaan ja yritänkin olla yleensä jumppapäivästä ihan hyss hyss, jottei siskolle tule kurja mieli.

Viime sunnuntaina otettiin aamu ihan rennosti ja sitten lapset pääsivät mummin ja fafan luokse leikkimään. Mä pidin pitkästä aikaa siivouspäivän enkä edes muista, koska viimeksi olisin siivonnut kerralla niin paljon. Varmaan joskus paljon ennen raskautta. Meillä on ollut jo tosi pitkään tapana siistiä kämppää joka päivä ja vessoja pesen muutenkin suht usein ja imurin varressahan mä heilun joka päivä, joten sellaista perinteistä siivouspäivää, jolloin puunataan ja pestään kaikki kerralla ei ole enää ollut.

valkoiset neilikat

Mulla meni aika kauan aikaa siivoukseen ja kahdet Nupun päikkärit vain siivosin. Imuroidessa Nuppu oli sisällä ja nostin hänet kehtoon ja sinne hän nukahti imurin hurinaan. Nuppu tykkää imurin äänestä ja muistan silloin Milon vauva-aikana, kun poika itki kovin, niin imuri rauhoitti. Meillä oli silloin aika paljon imuri hurisemassa.

Nuppu kävi tuossa viime viikolla neljän kuukauden lääkärineuvolassa ja kaikki oli oikein hyvin. Pieni vierasti lääkäriä tosi kovin ja huudoksihan se käynti meni. Hetkeksi rakas rauhoittui mun sylissä, mutta heti lääkärin äänen kuullessa itku alkoi uudestaan. Ja itku oli sellaista ihan jäätävää huutoitkua.

Pituutta ei ollut tullut nyt kuukaudessa paljoa, mutta lääkäri meinasi, että saattoi tulla myös mittausvirhe, kun Nuppu itki niin kovin. Lääkärin mukaan ei tarvitse olla pituudesta lainkaan huolissaan ja hän kehui Nuppua aivan täydelliseksi. Nyt neljän kuukauden iässä Nupun mitat olivat 62,2cm ja 6680g.

vauva 4 kuukautta

Molemmat niin lääkäri kuin neuvolatäti kannustivat jatkamaan pelkkää imetystä, kun Nuppu kasvaa näin hienosti ja näin mä olin itsekin ajatellut tehdä. Jotenkin nyt kolmannen kohdalla ei ole kiire mihinkään <3

Sellaisia höpinöitä tällä kertaa! Mitäs muille kuuluu?

Ohhoh menikin näköjään reippaasti yli viikko etten koskenutkaan näppäimistöön kirjoitusmielessä. No mitäs mä sitten olen tehnyt? Pienet vapaahetkeni olen käyttänyt ihan vaan rauhalliseen kahvinjuontiin ja suklaan syöntiin, selannut Facebookia ja Instagramia, tehnyt kotitöitä ja iltaisin en olekaan enää aikoihin kirjoitellut, vaan viettänyt aikaa Johnnyn kanssa kaksin lasten nukkuessa.

Blogi ei ole missään nimessä kuolemassa, tahti on vaan hieman laiskanpuoleinen. Mä haluan keskittyä lapsiin enkä halua, että Nupun vauva-aika hurahtaa vaan ohi.

Nuppu on nyt neljä kuukautta ja ihan hullua miten nopsaa aika on mennyt! Neiti päätti kääntyä massulleen viime lauantaina Amalian synttäreiden päätteeksi, tosin sen jälkeen hän ei ole uudestaan sitä tehnyt, vaan ottaa mielummin ihan lunkisti maaten. Mikäs tässä hötkyillessä 😉

Amalia täytti torstaina 7-vuotta ja sukulaissynttärit, kuten myös kaverisynttärit on vietetty. Juhlat olivat onnistuneet ja kaikki kamut pääsivät paikalle.

Amalia on saanut silmälasit viime viikolla ja ollut aivan täpinöissään niistä. Ei yllättänyt pinkkien kakkuloiden valinta ja somathan nuo ovat ja sopivat Amalialle tosi kivasti. Kaupan päälle sai vielä toiset lasit ja ne ovat mustasankaiset, niitä ei tosin ole käytetty vielä kertaakaan.

silmälasit

Tämä oli nyt tälläinen pikainen päivitys tänne, kun joku saattaa ihmetellä hiljaisuutta.
Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Mä oon tosi laiska esittelemään mitään vaatteita, mutta nyt on pakko näyttää miten soma vauvan talvihaalari Nupulla on. Anoppi osti tämän Nupulle joululahjaksi, tosin saatiin se käyttöön jo ennen joulua. Mummi oli bongannut pari kivaa haalaria kauppareissulla ja lähetti sitten kuvaa mulle kahdesta haalarista, joista valkkasin tämän ihanan vaaleanpunaisen.

vauvan talvihaalari

Talvihaalari on ostettu Lohjan Prismasta ja se on Ciraf-merkkinen. Hinta oli ollut reilu 30 euroa. Haalarin kuosi on tosi suloinen ja monet teistä lukijoista tietääkin, että tykkään kovasti vaaleanpunaisesta, joten eipä yllättänyt varmasti haalarin väri.

Haalari on 68 senttinen ja se oli oikea valinta, kun alkuun pähkäilin hukkuuko Nuppu siihen. Onhan tämä käsistä reilu, mutta eipä se mitään haittaa, saapahan kädet jäädä lämpöisen haalarin sisälle.

Vaaleanpunaiset Reiman töppöset Nuppu sai jouluaattoaamuna. Tonttu oli tuonut ne kuusen alle ja nyt ovat varpuset pysyneet lämpiminä. Äippäpakkauksen töppöset eivät tätä vilukissa neitosta pitäneet lämpimänä.

vauvan talvihaalari

Pipo ja hanskat ovat Lindexistä ja villapuku on äitiyspakkauksesta ja se on ihan huippu!

Mitäs tykkäätte ja minkälaisia haalareita muilta pikkuisilta löytyy?

Täällä on kaikki hyvin ja Milo on kunnossa. Meillä on ollut mukava viikonloppu hieman erilaisen arkiviikon jäljiltä. Kyllä Milo meidät säikäytti, mutta pääasia, että kaikki on nyt hyvin.

vauva neljä kuukautta

Nuppu tulee ensi tiistaina neljä kuukautta ja hän on aivan ihastuttava vauva. Niin rauhallinen ja tyytyväinen. Hän ei juuri itkeskele, paitsi esimerkiksi eilen illalla, kun en laittanut häntä tarpeeksi ajoissa yöunille ja yliväsymys yllätti. Näin ei juurikaan koskaan käy, mutta jotenkin kiva ilta isompien kanssa venähti ja Nuppukin jaksoi siinä hyvin, vaikka väsynyt olikin, mutta sitten kun ei enää jaksanut, niin se oli menoa. Lopulta melkoisen huutokonsertin jälkeen tyttö nukahti tissi suussa mun syliin keinutuoliin ja sain siirrettyä hänet sohvannurkkaan, jossa hän nukkuu aina alkuyön meidän vanhempien kanssa. Mäkin siis aina nukahdan sohvalle ja Milo sitten hakee mut jossain kohdin yötä makuuhuoneeseen sen viekkuun. Johnny tuo sitten Nupun sohvalta, kun se herää syömään, yleensä aika pian sen jälkeen, kun mä olen siitä vierestä lähtenyt.

vauva neljä kuukautta

Nuppu on oppinut neljäkuisena kiljumaan ja tykkää jo hieman leikkiä leluilla. Hän vetää roikkuvia leluja leikkimatolla ja heiluttelee niitä. Lelu pysyy jo hetken kädessä, kun sen antaa tai hän siitä nappaa kiinni. Nuppu muuten tarttuu aivan kaikkeen. Milloin mun paidan kaulukseen, kaulakoruun, hiuksiin ja mihin vaan mistä kiinni saa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu potkii kovasti ja aikamoisella voimalla. Eilen vauva makoili hoitotasolla ja potkaisi edessä seisovaa Amaliaa voimalla leukaan. Yleensä lapsia aina naurattaa, jos Nuppu osuu jaloillaan heihin ja kerran Milo huudahti: vauva potki mua muneihin! Tämän olen saattanut jo kertoa, ainakin Instagramin puolella. Käykää muuten seuraamaan myös siellä, sillä sinne päivittyy joka päivä monen monta videota.

Nuppu hymyilee aina, kun hänelle höpöttää tai vain hymyilee ja katsoo häntä. Hän on kova höpöttämään itsekin ja välillä on kuin kissanpentu. Niin ihana pikkuinen suloinen ääni. Saa nähdä tuleeko hänestä yhtä kova höpöttäjä, kuin isosiskonsa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu vierastaa tosi paljon eikä Johnnyn äidin tarvitse kuin puhua, niin vauveli itkee kurkkusuorana. Se on jännä miten meidän lapset vierastavat vauvoina läheisiäkin, kuten mun siskoa, mun äitiä ja Johnnyn äitiä. Toisaalta fafaa Nuppu ei vierasta, vaikka ehkä syytä olisi 😉 Kun vierastus iskee, niin mullakin menee hetki saada hänet rauhoitettua. Onneksi tämä menee ohi ja on kuitenkin vauvan elämässä normaali ja tärkeäkin asia.

Nuppu tykkää hirmuisesti Amaliasta ja Milosta ja sama toisinpäin. Joka aamu on ihana huomata, miten isommat sisarukset halaavat, pussaavat ja toivottavat hyvät huomenet pikkusiskolle. Joka aamu niin kiitollisen ja onnellisen näköisinä heidän omasta pikkusiskostaan. Amaliahan toivoisi vielä yhden vauvan meille lisää, mutta muutamasti hän on kyllä todennut toivovansa itse olevansa vauva tai että saisi olla yksin vain äidin ja isin kanssa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu rakastaa kylpeä. Hän ei ole ikinä itkenyt kylvyssä, vaan nauttii pesusta. Muutamasti olen käynyt hänen kanssa suihkussa ja myös se on ollut vauvan mielestä kivaa.

Nuppu tykkää olla massullaan, mutta ei osaa vielä kääntyä mahalleen. Selälleen hän kääntyy useinkin, mutta massulleen ei edes yritä. Kurkkasinkin Amalian ja Milon vauvakirjoista, milloin he ovat kääntyneet massulleen ja Amalia on ollut viisikuinen, kun taas Milo kaksi ja puoli kuukautta. Meillä taitaa tytöt olla hieman laiskemman puoleisia eikä muuten haittaa yhtään. Ehkä yksi hurjapää riittää!

Massulla ollessaan Nuppu on muutamasti potkaissut toisella jalalla itseään eteenpäin ja saa nähdä koska hän lähtee ryömimään. Jotenkin pidän sitä kaukaisena ajatuksena, mutta eihän sitä tiedä kuinka nopeasti se käy. Kotia ei olla laitettu vielä lainkaan liikkuvalle vauvalle sopivaksi, mutta ehtiihän sitä sitten.

Nuppu nukkuu päiväunet ulkona vaunuissa ja kolmet unet ovat vakiintuneet. Häntä pitää käydä joka kerta vähän heijaamassa kesken unien ja unien kesto on puolesta tunnista pariinkin tuntiin. Yöunet Nuppu nukkuu mun vieressä ja syö öisin muutamia kertoja, joskus tosin enemmän, mutta nukahtaa aina heti syönnin jälkeen. Hän nukkuu siis loistavasti!

vauva neljä kuukautta

Nuppu on aika sylikissa, kuten jokainen meidän lapsista on vauvana ollut. Musta on ihana pitää vauvaa paljon lähellä ja sylissä ja täytyy myöntää, että raahaan Nuppua sitterissä suihkuunkin mukaan, jopa joskus Johnnyn ollessa kotona. Johnny pitää Nuppua myös sylissä ja tykkää siitä ja isommat lapset myös. Nuppu näyttää jo aika valtavalta Amalian ja Milon sylissä.

vauva neljä kuukautta
Rukoilija 😉

vauva neljä kuukautta

Isommat sisarukset pystyvät kivasti viihdyttämään vauvaa ja me kaikki yritetään tosi usein naurattaa Nuppua. Nuppu tirskahtelee, mutta edelleen sitä kunnon kikatusta täällä odotetaan. Välillä ollaan tosi hölmön näköisiä, kun yritetään saada vauveli nauramaan. Eniten häntä naurattaa nopeat käsien liikkeet, hyppiminen ja se, kun painan pääni hänen kaulaan.

Nuppu näyttää kasvaneen hyvin ja pientä kermua on syntynyt. Vauveli on hullun söpön näköinen nakuna, kun häntä pitää seisomassa ja hän seisoo tomerana kuin mikäkin Michelin-ukko ja naamalla tietysti niin leveä hymy kuin mahdollista <3

vauva neljä kuukautta

Sellainen pieni neljäkuinen täällä! Minkälaisia nelikuukautisia teiltä löytyy? <3