Se olisi nyt tammikuun toinen päivä ja uusi vuosi on alkanut. Johnny lähti tänään töihin noin puolentoista viikon joululoman jälkeen, ja jotenkin ihanaa että arki on palannut. En odota lasten eskarin ja kerhon alkua niinkään, mutta mies oli mukava saada töihin 😉

Tänään on ollut ihan hurjan tuulinen päivä ja Nuppu on nukkunut päiväunensa sisällä. Normaalisti tytsy nukkuu takapihan terassilla vaunuissa ja nukkuu tällä hetkellä kolmet eripituiset päiväunet ja jaksaa valvoskella jo kivasti.

Hän on alkanut tarttumaan leluihin leikkimatolla ja on tarkkaavainen ja hyvin kiinnostunut ympäristöstään. Vierastamaan vauveli on alkanut jo nyt ja itku alkaa oikeastaan kaikkien muiden sylissä, paitsi äidin, isin, Amalian, Milon ja Iida serkun.

Kolmen kuukauden neuvolassa oli kaikki hyvin ja Nuppu sai rokotukset ja on kasvanut rintamaidolla hyvin. Sosemaistelut saa aloittaa neljän kuukauden ikäisestä, mutta suositus on neuvolatädin mukaan täysimettää puolivuotiaaksi. Katsotaan kuinka me tehdään, Amalian ja Milon kanssa aloiteltiin maistelut jo ennen puolenvuoden ikää.

Menneen ajan joulumarkkinat
Söpö muumitalo löytyi Lohjan Menneen ajan markkinoilta!

Uutta vuotta vietimme perinteisesti siskoni perheen luona. Söimme nakkeja ja perunasalaattia, joimme glögiä ja herkuttelimme. Olimme hankkineet ihan vähän raketteja, sellaisia ihan pikkuisia ja yhden taivaalle lentävän.

Johnnyn oli tarkoitus lähteä Amalian ja Milon kanssa katsomaan Lohjan ilotulitus, mutta lapset halusivat jättää sen väliin ja olla pidempään serkkujen luona.

Kotiin palasimme puoli kymmenen jälkeen illalla ja raahasimme patjat olkkariin ja teimme samanlaisen siskonpedin kuin jouluaattona. Katselimme leffaa ja herkuttelimme hieman lisää ja lapset saivat valvoa niin pitkään kuin jaksoivat. Amalia alkoi pilkkiä ensimmäisenä ja nukahti puoli yksitoista, mutta Milo kävi vielä puoli kaksitoista ikkunassa kurkkimassa raketteja, kunnes simahti. Tuhistiin siis kaikki vuoden vaihtuessa vieri vierin siskonpedissä.

Menneen ajan joulumarkkinat

Aamulla nukuttiin pitkään, Amalia ja Johnny nousivat ysiltä ja me muut vasta kymmenen aikaan. Hassua miten Nuppukin aina vaan nukkuu näin pitkään jos muutkin.

Uudenvuodenpäivä sujui ihan sunnuntaitunnelmissa, vaikka olikin tiistai. Siivoskeltiin yhdessä, Johnny laittoi hyvää nuudeliwokkia ruuaksi meille aikuisille ja mä tein lapsille niiden herkkua eli spagettia ja jauhelihakastiketta. Illalla lapset kävi nukkumaan aikaisin ja me saunottiin Johnnyn kanssa kahdestaan tai ainakin melkein.

Saunassa istuessamme Amalia tuli yhtäkkiä kylppäriin huhuilemaan ja väitti ettei ollut vielä nukkunut yhtään. Saunasta päästyämme Milo alkoi itkeä makkarissa ja menin lohduttamaan häntä. Siinä sitten kesken kaiken Nuppu heräsi ja menin sitten sen luo ja Johnny tuli Milon luo ja Milo raivostui siitä, että isi tuli eikä suostunut enää nukahtamaan. Nuppu itki kovasti ja näytti siltä, että hänellä oli pitkästä aikaa massu kipeä. Amaliakin siinä sitten pomppasi vielä jossain vaiheessa olkkariin ja Milo jouduttiin ottamaan sohvalle, kun ei rauhoittunut sänkyyn. Tässä showssa meni sellanen puolitoista tuntia ja mua ketutti aivan helvetisti.

Lopulta, kun kaikki lapset nukkuivat ja mä pääsin vitutuksesta eroon, niin halattiin Johnnyn kanssa pitkään ja alettiin katsella yhtä hyvää sarjaa.

Yleensä meillä on iltaisin rauhallista, vaikka Milo lähes joka yö herääkin aika pian nukkumaan mentyään. Mistä lie johtuu, ehkä hänellä on jotain vaivaa, mahakipua, kutinaa tai refluksivaivaa, ken tietää. Toisaalta Amaliakin heräili tosi pitkään eikä hänellä ole ikinä edellä mainittuja vaivoja ollut.

Tänään vein lapset HopLoppiin lounaan jälkeen ja oltiin siellä yli viisi tuntia. Johnny tuli iltasella töiden jälkeen sinne myös ja tilattiin siinä sapuskaa, kun kello oli niin paljon. Lapsilla oli ihan super kivaa ja Nuppu nyt oli niin helppo kuten aina. Nukkui parit unet mun sylissä ja muuten katseli ja ihmetteli. Tavattiin siellä yllärinä mun ystävä lapsineen ja oli ihana jutella pitkästä aikaa.

Nyt lapset ovat kylpeneet ja pian laitellaan niitä nukkumaan ja toivotaan ettei kukaan häiritse meidän vanhempien rauhaa tänä iltana 😉

Mites muilla on uusi vuosi alkanut ja miten juhlistitte uutta vuotta? 

Kulunut vuosi 2018 on ollut huikea! Parasta ja ihaninta on ollut tietysti Nupun syntymä. Meidän koko perhe ja perhepiiri on ollut aivan äärimmäisen onnellinen tämän pienen tytön saapumisesta perheeseen. Hän on valloittava, äärimmäisen rauhallinen, hymyilevä ja niin ihana pakkaus ettei mitään rajaa.

vuosi 2018

Nyt muistellaan mennyttä vuotta lemppari kuvien ja muistojen kera. Lisäsin linkkejä kuluneena vuonna kirjoittamiini postauksiin, jos haluatte lukea!

Tammikuussa Amalia täytti 6-vuotta ja sai viettää ihanat kaverisynttärit, joissa parasta taisi olla tietysti lukuisat ystävät, mutta myös tanssileikki ja onginta, jossa isi hassutteli ja jokainen vieras onki “haisevan” villasukan ennen oikeaa saalista. Tänä vuonna Milon synttäreillä muutama mukula onki vaipan, heh Johnnyn huumori sai taas loistaa 😉

Tammikuussa teimme lomamatkan Dubaihin ja sinne Amalia haikailee ihan hirmuisesti.

vuosi 2018

Helmikuussa kävimme ultrassa ja siellä se Nuppu-vauva köllötteli. Koko perhe oltiin hurjan onnellisia <3

vuosi 2018

Hahhhaa tota Milon sukkaa 😉

Maaliskuussa perinteisesti virvottiin ja lapset saivat pääsiäisen aikaan etsiä pääsiäispupun piilottamia munia. Niitä löytyy aina ympäri kämppää kattolampuista kiuaskiviin.

vuosi 2018

Huhtikuussa Amalia neiti on hieman hienostellut ja hiuksissa roikkuu pari eriväristä lettiä. Vitsi miten paljon Amalia on tästä kuvasta kasvanut ja muuttunut isomman näköiseksi.

vuosi 2018

Toukokuussa taisi olla jo tosi lämmin ja koko kesä oli super kuuma. Mä muistan niin ihanana yhden rantareissun Amalian ja Milon kanssa. Istuin ison massun kanssa bikinit päällä rantahiekassa katsellen lasten juoksua viltiltä vesirajaan ja siitä molemmat heittivät pienet keltaiset kylpyankat veteen ja toistivat tätä niin iloisina ja onnellisen näköisinä hurjan monta kertaa. Mä pidin kättä mun vatsalla ja mietin miten onnekas olen, tämä on yksi onnellisimmista muistoistani viime kesältä.

vuosi 2018

Kesäkuussa oltiin Kreikassa lomalla siskon perheen ja meidän äidin kanssa. Lapset nautti valtavasti uimisesta ja toistensa seurasta.

vuosi 2018

Muistan kuinka pomppasin ison massun kanssa hirmusta kyytiä aurinkotuolista ylös, kun Milo hyppäsi yhtäkkiä voltin uima-altaaseen.

vuosi 2018

Elokuussa Amalia aloitti esikoulun ja Milo kerhon. Molemmilla sujui aloitus niin hienosti ja edelleen menee oikein hyvin.

uosi 2018

vuosi 2018

Syyskuussa perheeseemme syntyi Nuppu. Mä en osaa teille sanoin kuvata kuinka onnellinen mä olen tästä vauvasta. Tästä vauvasta haaveilin ja tätä vauvaa niin kaipasin. Tämän pienen tytön syntymä teki perheestämme täydellisen ja mua ihan itkettää kuinka onnellinen mä hänestä olen ja tietysti yhtä lailla Amaliasta ja Milosta myös.

synnytystarina

kaksi kuukautta

kaksi kuukautta

Lokakuussa Johnny palasi kolmen viikon isyysloman jälkeen töihin ja arki kolmen lapsen kanssa lähti sujumaan ihan uskomattoman hyvin.

vauva

Marraskuussa aloiteltiin joulutorttujen ja pipareiden leipominen, vai alkoikohan se jo syyskuussa.  Leivottiin monta kertaa näiden kuukausien aikana ja aina soi joululaulut taustalla.

tontut

tontut

Joulukuussa juhlittiin neljävuotiaan Milon synttäreitä. Milo heräsi synttäriaamuna viimeisenä ja alettiin olkkarista hoilottamaan hänelle onnittelulaulua ja Milo ottikin takapakkia ja hävisi sänkyyn peiton alle. Tämä oli aivan hassua, taisi olla meidän kaunis kuoro liikaa uniselle Milolle 😉

vuosi 2018

vuosi 2018

Amalia odotti kovasti tätä joululomaa ja loma on ollut tosi ihana. Milo totesi viimeisen kerhopäivän jälkeen mulle: äiti alkoiko nyt se kesäloma? 

Tänään juhlitaan jo uuttavuotta ja ensi vuodesta tulee varmasti tosi ihana!

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille teille rakkaille lukijoille koko meidän perheeltä <3 

vuosi 2018

Joulu 2018 on nyt vietetty ja ihana joulu olikin. Johnny on ollut lomalla koko jouluviikon ja palaa töihin vasta uuden vuoden jälkeen keskiviikkona.

Nuppu vietti ensimmäistä jouluaan ja voi miten ihanaa olikaan, kun saimme nauttia joulusta tämän pienen kolmikuukautisen ihanuuden kanssa. Amalia oli aikoinaan ensimmäisenä joulunaan jo melkein yksivuotias ja Milo taasen aivan vastasyntynyt viiden päivän ikäinen suloisuus. Milon ensimmäinen joulu oli taianomainen, jouluvauva on jotain aivan ihanaa.

joulu 2018

Aatonaattona Amalia sai puhuttua meidät vanhemmat ympäri ja pääsi nukkumaan mun, Milon ja Nupun kanssa meidän sänkyyn. Tämä oli virhe, sillä Amalia heräsi jouluaattoaamuun jo kello viisi ja herätti täpinöissään veljensä enkä saanut heitä enää nukkumaan. Niinpä nousin sitten isompien lasten kanssa kello viisi, onneksi sentään Nuppu jäi vielä koisimaan.

Makkarista päästyämme lapset kuikuilivat heti kuusen alle ja olihan tonttu sinne tuonut kolme pakettia. Lasten riemu oli valtava ja molemmat olivat niin innoissaan siitä, että tonttu oli tuonut pikkusiskollekin lahjan.

Muutaman tunnin päästä mua alkoi väsyttää muutamasta kaffekupillisesta huolimatta ja torkuin sohvalla, kunnes Johnnyn herättyä siirryin hetkeksi Nupun viereen sänkyyn. Amalia ja Milo kävivät isin kanssa joulusaunassa, joka on ollut meillä jokavuotinen perinne. Mä olin päättänyt skipata saunan ja hengailin Nupun kanssa. Olin nauttinut saunasta edellisenä iltana kahdestaan Johnnyn kanssa kaikkien lasten nukkuessa yöunta.

Joulusiivouksista ei otettu stressiä, sillä mä olin siivonnut kaappeja ennen Nupun syntymää enkä siis jouluksi siivoillut kuin muutamat kaapit. Johnny halusi kuitenkin pestä tapansa mukaisesti saunan ja kylppärin ja oli ihana käydä putipuhtaassa saunassa löylyttelemässä.

Tänä jouluna emme keitelleet kotona riisipuuroa, vaan lähdimme äitini luokse riisipuurolle. Meidän perheen lisäksi paikalla olivat myös siskoni perhe sekä pikkuveljeni ja hänen tyttöystävänsä. Äidin uusi koira luuli ilmeisesti Nuppua leluksi, sillä hän yritti hyppiä sylissä olevaa Nuppua kohti ja jouduimme laittamaan koirulin ulos jäähylle. Sisällä äiti piti Zeroa hihnan päässä ja saimme olla rauhallisin mielin. Zero on vielä nuori koira ja vilkas tapaus eikä ole tottunut pikkuisiin vauvoihin ja ei tietysti haluttu ottaa mitään riskiä, että hän näykkisi leikkimielisesti Nupun jalkoja. Hän pääsi vauvaa kuitenkin varovaisesti nuuskuttelemaan eikä ole siis mitenkään vihainen koira.

Lapset saivat mummilta puuron jälkeen pienet lahjapussukat, joissa oli hieman namia ja me aikuiset nautimme kahvia ja osa herkutteli äidin tekemää jouluista kakkua.

Muutaman tunnin jälkeen palasimme kotiin ja pian tulivat mummi, fafa ja Nappe-hauva meille. Joulupukkikin tuli aika pian vieraiden tultua ja lapset olivat niin täpinöissä. Nuppu oli juuri nukahtanut mun syliin, joten hän ei pukkia nähnyt, vaikka syliin joutuikin muutaman kuvan ajaksi, kunnes tuli itku.

joulu 2018
Ei luoja tätä pukkia 😉

joulu 2018

joulu 2018

joulu 2018
Milo on niin jännittynyt ja pukillakin melkoinen ilme 😉

Lahjoja tuli aika paljon ja Amalia jakoi lahjat yhdessä isin kanssa. Lapset olivat intoa täynnä ja tässä vaiheessa Nuppukin oli jo herännyt.

joulu 2018

Lahjojen availun jälkeen aloimme lämmittelemään laatikoita ja asettamaan jouluherkkuja tarjolle. Tässä kohtaa Nupulle iski nälkä, joten poistuin keittiöstä keinutuoliin syöttelemään Nuppua. Johnny hääräsi keittiössä äitinsä kanssa ja pian saimme alkaa syömään herkullista jouluruokaa.

joulu 2018

Milo väsähti aivan täysin kesken ruokailun ja kiipesi itkuisena mun syliin ja nukahti siihen. Tämä oli aivan uskomatonta, mutta jotenkin niin hellyttävää ja ihanaa. Siirsin pojan hetken päästä sohvalle, jossa hän koisi lopulta melkein kaksi tuntia.

joulu 2018

Nuppukin nukkui ruokailun ajan kehdossa ja kävin muutamasti vain tuttia antamassa. Söin itseni aivan ähkyyn ja kahvin jälkeen myöhemmin Johnnyn vanhempien lähdettyä oloni oli tosi tukala. Miten sitä aina pitääkin ahtaa itsensä niin täyteen jouluruokaa. Ja kuinka ollakaan lämmittelin vielä myöhemmin lisää jouluruokaa itselleni, kun ähky oli hellittänyt 😉

Illalla teimme siskonpedin olohuoneen lattialle, jossa nukuimme koko perhe yhdessä. Tästä tulee aivan varmasti uusi jouluperinne. Katselimme siskonpedistä jouluista leffaa, joka oli muuten aika hyvä ja Milokin jaksoi keskittyä ihan koko elokuvan ajan. Amalia simahti leffan jälkeen, mutta Milo katsoi vielä Johnnyn kanssa Kotia kohti -elokuvan kokonaan ja aloitti vielä uudestaan aiemmin katsomamme jouluelokuvan. Milo nukahti vasta puolenyön aikaan ja joulupäivän aamuun heräsimme puoli kymmeneltä, tosin Amalia oli noussut jo ennen, mutta katseli siskonpedissä peiton alla uudet joululahjaksi saadut kuulokkeet päässä puhelimesta videoita.

joulu 2018

Parasta joulussa on aina lasten ilo ja riemu. Ne innostuksesta tuikkivat silmät ja naurava suu saavat sydämeni lepattamaan. Yhteinen aika perheen ja läheisten kanssa, hyvä jouluruoka ja siskonpeti olivat tämän joulun kohokohdat ja loivat ihanat ja rakkaat muistot <3

Miten te vietitte joulua? 

 

Meillä on jo täys tohina täällä ollut kello viidestä asti, kun isommat lapset heräsivät ja hipsivät kuusen alle kurkkimaan josko tonttu olisi tuonut pikkupaketit.

Nuppu vielä koisii, mutta odottaa häntäkin yksi pieni lahja kuusen alla.

joulu

Oikein Ihanaa Joulua <3 Nauttikaa joulusta ja toisistanne <3

Meidän Milo täytti tänään 19.12 klo. 12.52 4-vuotta! Jos haluat käydä lukemassa Milon synnytystarinan, niin se löytyy tästä.

joulu

“Neljä vuotta eikä mitenkään suotta, 

olen jo iso ja osaavainen, 

en aina ihan tottelevainen.

Osaan sanoa ei vahvasti, 

osaan puolustaa kantaani kovasti. 

Osaan myös kysellä ja jutella, 

vakavastikin asioita miettiä; 

olen siis seurallinen ja iloinen, 

päivänsankari suloinen” <3 

Runo lainattu täältä.

synttärit

Amalia sai kirjoittaa kakun päälle pikkuveljen nimen!

Minkälainen nelivuotias meidän perheessä onkaan

  • nukkuu aina pitkään
  • on pienessä liikkeessä jatkuvasti, jos ei liiku kävellen tai juosten, niin ainakin pylly pyörii penkissä tai lattialla
  • on uskomattoman hyvä pelaamaan playstationia
  • rakastaa suklaata
  • tykkää eniten lastenohjelmista Pasi ja Kielo, Pipsa Possu, Jake ja Mikä-mikä-maan merirosvot, niin ja Nerf-pyssyvideot on tosi kova juttu ollut jo pitkään. Hieman repeilytti silloin alkuun, kun poika katseli Nerf-pyssyistä arvosteluvideoita
  • synttärit

  • nukkuu edelleen äidin viekussa, niin kun on tehnyt vastasyntyneestä asti ja saa nukkua niin pitkään kun haluaa
  • tärkein unikaveri on Amalian vanha prinsessa viltti, se on Milon nunnu eli unikaveri
  • tykkää leikkitaistella isin kanssa
  • rakastaa leikkiä kotileikkiä siskon ja naapurintytön kanssa
  • tykkää leikkiä myös ukkeleilla ja pienillä isin vanhoilla muovisilla sotaukoilla. Kesällä ukkoja oli kiva ampua ulkona Nerf-pyssyllä isin kanssa ja välillä äidinkin kanssa. Eemi serkkua nauratti kerran niin kovin, kun pojat leikkivät ulkona Nerf-pyssyillä ja Milo sanoi olevansa Simo Häyhä. Eemi oli aivan pihalla, kuka ihme se oikein on, mutta sehän on ollut Suomen kovin tarkka-ampuja 😉
  • synttärit

  • tällä hetkellä pissa, kakka ja pippelijutut alkaa olla kovassa huudossa. Yhtenä päivänä Milo huudahti: vauva potkasi mua muneihin..
  • Amalia ei ikinä kiroile, mutta tältä pikkumieheltä joskus lipsuu. Hän luulee edelleen, että venska on kirosana. Yrittää siis sanoa svenska, ja luulee tosiaan sitä kirosanaksi
  • tykkää kovasti, kun hänen kanssa leikkii ja heittäytyy leikkiin aina yhtä hienolla mielikuvituksella kuin siskonsakin
  • lempileikkejä ovat kotileikki, ruuanlaittoleikit, piiloleikki ja legojen rakentelu
  • omistaa tulisen luonteen
  • rakastaa halia ja antaa aina ensin suukon ja sitten halin ja perään hän päästää aina sellaisen suloisen aaaw äänen
  • ystävät ovat tulleet hänelle tärkeämmiksi ja niiden seuraa on alettu pikkuhiljaa kaipaamaan enemmän
  • rakastaa siskojaan. Isosiskon kanssa on parasta olla ja leikkiä ja pikkusiskoa on edelleen vähän väliä käytävä silittämässä ja aina on tiedettävä missä vauva milloinkin on
  • synttärit

  • omaa mahtavan huumorintajun ja nauran hänen jutuilleen joka päivä monta kertaa
  • keskittyessään on kuin enonsa aikoinaan eli suu hieman auki ja kieli siinä keskellä möllöttämässä. Vekkuloidessa kieli pakenee sivulle
  • on oikea pellapää ja edelleen aivan kuin Eemeli, vaikka ikä on rauhoittanut poikaa valtavasti
  • ei juuri kaipaa tai halua missään apua. Jaksaa vaikka nappia avata tai laittaa kiinni uskomattoman kauan ja vetoketjun on osannut laittaa itse jo hurjan pitkän aikaa
  • ei juurikaan ole kiinnostunut piirtelystä, mutta muovailua rakastaa
  • muuntaa äänensä aina matalaksi isojen poikien seurassa ja kerran jopa fafan seurassa
  • fafa on ihan äärimmäisen tärkeä Milolle ja he käyvät aina mummilassa ollessa kaksin Napen kanssa lenkillä ja pelaamassa kaksin jalkapalloa läheisellä kentällä
  • rakastaa periä siskolta vaatteita. Nyt hän odottaa kuumeisesti, koska saa siskon vanhat pinkit kuomat käyttöönsä
  • tykkää kaikesta pelottavasta, pääkalloista ja kummituksista, mutta toteaa heti, jos joku on liian raaka
  • tykkää pieruhuumorista, niin kun me kaikki paitsi isi
  • on mahdottoman suloinen, hauska ja aivan ihanan valloittava persoona

synttärit

Oikein ihanaa syntymäpäivää rakas Milo <3

Minkälaisia nelivuotiaita muilla on?