Eilen vietettiin äitienpäivää ja kuulin sänkyyn asti kuiskuttelua, kolinaa, kilinää, välillä hellää komennusta, kopsahduksia, kovaa itkua, autojen ajoa pitkin käytävää ja kerran makuuhuoneen ovella joku malttamatonta käväisi, mutta sulki oven heti.

Avasin hiljaa huoneen rullaverhot, jos iskä ottaisi muutamat kuvat minusta ja lapsista. Noin puolisen tuntia makoilin sängyllä, kunnes ovi kävi uudestaan ja kolme pientä iloista naamaa asteli huoneeseen suoraan äidin syleilyyn. Kortti ja lahja ojennettiin halien ja suukkojen kera ja tuntui taas kahdeksannen kerran ihan parhaalta äitienpäivä aamulta.

äitienpäivä

Lapset olivat tohkeissaan aamupalasta ja minut pyydettiin innokkaasti pöytään. Oi kuinka kauniisti kaikki oli tarjolla ja mitä kaikkea hyvää he olivatkaan valmistaneet. Oli Milon tekemää smoothieta, appelsiinimehua, kahvia, munakokkelia, pekonia, papuja, leipää, juustoa ja vihanneksia. Jälkiruuaksi oli Marabou mutakakku, joka oli taivaallista. Kakun päälle oli tarjolla vielä vaniljajädeä ja kinuskikastiketta. Oli niin täyttävä aamupala, että lounaan söimme vasta päivällä.

äitienpäivä

Nupun päiväunien aikana otimme jalkapallomatsin kotipihalla ja pelattiin kaikki varpaat paljaina ja jokaisen jalkapohjat oli ihan vihreät. Sitten vain makoiltiin ulkona ja otettiin rennosti.

Iltapäivästä lähdimme toivottamaan mun äidille ja Johnnyn äidille hyvää äitienpäivää. Molemmissa paikoissa turisimme ulkona hyvän tovin. Oli ihana nähdä <3

Kotiin tullessa mietimme josko tilaisimme ravintolasta ruokaa, mutta se olikin kiinni. Niinpä aloin kokkaamaan spagettia ja jauhelihakastiketta, siinä oli jääkaapin ainoat jäljellä olevat ruoka-ainekset.

Myöhemmin menimme vielä kotipihalle siistimään autotallia. Me ei olla pidetty autotallissa ikinä kummankaan autoa, kun siinä on ollut vene tai muuta roinaa, mutta nyt veneen ollessa vesillä päätimme siirtää veneen trailerin toiseen paikkaan ja näin sain mun auton talliin ja etupihalle jäi valtavasti tilaa.

Viime kesänä hankimme lehtipuhaltimen ja sillä voi myös imeä lehdet sellaiseen isoon kassiin. Johnny teki tätä hommaa ja mä lakaisin, mutta sitten miehen ollessa Nupun perässä töräytin itse aika painavan puhaltimen päälle ja aloin imuri hommiin ja huomasin kuinka naapurin ukkoa hymyilytti. Mulla oli koko höskä vähän hassusti, mutta sain kasat imettyä. Eihän sitä jouda odottelemaan.

Siivouksen jälkeen Johnny, Milo ja Nuppu jäivät vielä ulos mun mentyä sisälle katsomaan Amalian yllätystä. Amalia pyysi, että menisin makuuhuoneeseen ja sanoi: ota vaikka puhelin mukaan, niin voit katsella sitä. Hetken päästä tyttö tuli niin innostuneen ja onnellisen näköisenä hakemaan mua ja pyysi sulkemaan silmät ja talutti mut kylpyhuoneeseen.

Sain luvan avata silmät ja oi mitä näin ja kuulinkaan. Rauhoittava musiikki soi Amalian puhelimesta, kylpyammeessa oli lämmintä vettä ja jalkakylpysuolaa. Ammeen vieressä oli kaksi jäätelöannosta, vaniljapallot kinuskikastikkeella ja nomparelleilla.

Amalia pyysi mua riisumaan sukat ja nostamaan housunlahkeita. Siinä sitten halittiin, pussattiin ja lilluteltiin jalkoja. Hetken päästä Amalia alkoi hieromaan mun hartioita ja kertoi monta kertaa kuinka kovin rakastaa minua ja toivotti hyvää äitienpäivää.

Kehuin Amaliaa valtavasti. Hän on niin ystävällinen ja ajattelevainen.

Amalia pyysi saada vielä meikata mut ja tottahan suostuin. Hän laittoi mulle tummat kulmat ja liian tummaa meikkivoidetta ja naurahti ja sanoi mun näyttävän ruskettuneelta ampiaiselta.

äitienpäivä

Seuraavaksi yllätti vielä Milo. Hän oli kerännyt valtavan kukkakimpun ja ojensi sen minulle. Milo on niin herkkä ja ihana poika.

Illalla laitoin isommat nukkumaan ja olin niin kiitollinen meidän lapsista. Mun suurin haave elämässä on ollut saada olla äiti ja on maailman parasta ja ihaninta saada olla äiti juuri näille kolmelle rakkaalle lapselle <3

Heippa ja ihanaa aurinkoista viikonloppua! Nyt on perjantaiaamu ja Nuppu on herättänyt minut tähänkin aamuun puoli seitsemältä. Isommat heräsivät myös normaalia aikaisemmin, ja tuntuu, että olisimme olleet hereillä jo ikuisuuden, vaikka kello on vasta puoli yhdeksän. Nuppu ja Milo ovat syöneet aamupalan, mutta Amalia touhuaa huoneessaan eikä ole halunnut vielä syödä. Itse olen juonut useamman kupin kahvia ja kohta teen voileipää aamupalaksi.

En olekaan ennen tainnut kirjoitella aamusta lasten touhuillessa tuossa, mutta nyt oli niin rauhallinen hetki, että päätin hieman jo aloitella tämän päivän postausta. Milo ja Nuppu tekivät juuri majan olohuoneeseen ja nyt ajelevat autoilla. Nuppu on pukenut hanskat käsiinsä, mutta muutoin vetänyt itsensä nakuksi. Tätä se nykyään usein tekee ja luultavasti kesän painelee omalla pihalla nakkena. Oppii varmasti kesän aikana vaipoistakin pois, voisin kuvitella.

Nuppu ei tunnu enää yhtään niin pikkuiselta, kuin vielä hetki sitten. On hurja ajatella, että hän täyttää 2-vuotta kesän jälkeen syksyllä. Siihenhän menee vain pieni hujaus.

kuulumisia

Johnnyn tullessa töistä kotiin syömme aina koko perhe yhdessä ja sitten keitän meille vanhemmille kahvit ja lähdemme pikku lenkille monesti kolmisin, isompien leikkiessä muuta ja toki välillä hekin pörräävät pyörillään meidän matkassa. Nuppu ajelee mopolla ja me juttelemme siinä kahvinjuonnin lomassa mukavia ja seuraamme tätä ihanaa pientämme. Joka kerta sanon Johnnylle, miten ihanaa onkaan, kun meillä on vielä tämä yksi näin pieni.

Nyt taidan jatkaa kirjoittelua Nupun päiväunien aikaan tai illasta, sillä alaston taapero tuli tuohon rätillä putsaamaan keittiönpöytää ja yrittää pestä myös tietokoneeni.

Jatketaan, kello on 11 ja Nuppu on nukkunut jo lähes tunnin. Hän menee päiväunille aikaisin, mutta jaksaa hienosti koko päivän siitä huolimatta. Yöunille Nuppu menee ihan normaalisti kahdeksan jälkeen, monesti hippasen myöhemminkin eikä siis väsy sen aiemmin, vaikka päiväunet ovat välillä ennen lounasta. Pyrin kuitenkin siihen, että tyttö ehtisi syömään lounaan ennen unille menoa, mutta aina hän ei jaksa odottaa siihen asti.

Amalia aloitti koulutehtävien tekemisen yhdeksältä ja pian on hommat tehty. Tänään ei ollut videon välityksellä opetusta ollenkaan.

Johnny on ollut konttorilla tämän viikon ja se on ollut kiva. Meillä sujuu kotona mukavammin, kun mies on työpaikalla. Konttorilla on hänen lisäksi vain yksi työntekijä, ja palaverit sun muut hoidetaan lähes jokainen etänä.

Aurinkoiset ilmat ovat olleet aivan ihania ja meillä täällä on ollut tosi lämmin. Me ollaan oltu paristi Johnnyn kanssa t-paidoissa ja sortseissa eikä ole ollut yhtään viileä. Kotipihalla kukkii kirsikkapuu ja sitä ihaillaan koko perhe.

Johnny koittaa kovasti elävöittää meidän nurmikkoa lannotteilla ja kalkilla ja onhan ne vähän auttaneet. Meillä on tässä kuulemma siirtonurmi ja maaperä kovaa, joten nurmen kasvualusta ei ole parhain mahdollinen. Täytyy kastella sitä tässä kesän aikana, sillä enemmän vettä se kaipaisi.

En tiedä miksi Johnny on ottanut tässä muutamana vuonna näin kovin asiakseen tämän nurmikon. Mua naurattaa, kun mies kävelee sellaisilla piikkikengillä pitkin pihaa, jotta nurmikkoon tulee reikiä ja se saisi ilmaa. Johnny hankki tälläiset kengät viime vuonna. Toki munkin mielestä kaunis ja vehreä nurmikko olisi kiva, mutta ei mikään välttämättömyys. Sitten kun lapset ovat isompia voisi pihalle laittaa multaa ja siemeniä. Tällä haavaa siihen ei kannata ryhtyä, sillä silloinhan pihallamme ei voisi kulkea ja se ei onnistuisi millään.

Ollaan nautittu meidän pihasta tosi paljon ja olen ihan täpinöissä tulevasta kesästä. Rauhallista kotoilu arkea, siitä tykkään <3

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

En ole kummemmin lukenut ihmisten ajatuksia tulevasta koulujen avaamisesta, mutta varmasti se herättää paljon tunteita puolesta ja vastaan. Mulla itsellä on jotenkin tosi ristiriitaiset fiilikset tästä ja esimerkiksi tänään aamusta mietin, että joo Amalia menee kouluun, mutta eilen ja tänään illasta olen ollut aika varma, että anon hänelle lomaa sen reilun pariviikkoisen, joka koulussa oltaisiin ennen kesäloman alkua.

Korona on vaikea ja vaarallinen tauti osalle eikä sitä voi olla täysin varma miten se kenenkin kohdalla etenee. Ei ole sanottu varmaksi, että tauti tulisi “lievempänä”, vaikka mulle tai Johnnylle ja pelkäänkin sitä, että Amalia saisi koulusta tartunnan ja tartuttaisi meidän perheen ja sitten esimerkiksi Johnny makaisi teholla hengitysputki kurkussa.

koulujen avaaminen

Lasten puolesta ei huoleta järin paljoa, sillä perusterveet lapset sairastavat ilmeisesti melko lievästi. Toki hieman mietityttää Milo, joka joutuu astmalääkitystä hengittelemään jokaisen flunssan aikana. Milo ei kuitenkaan kuulu riskiryhmään, sillä hän ei käytä lääkitystä kuin ainoastaan infektion yhteydessä. Toki voi olla, että Amalia saisi jäädä koulusta pois pikkuveljen astman vuoksi.

En oikein näe meidän perheen kohdalla mitään syytä, miksi kouluun olisi pariksi viikoksi mentävä. Etäkoulu on sujunut mallikkaasti ja vaikkei etäopetusta enää järjestetä, selviytyisi Amalia tehtävistä kotiopetuksessa.

Lastensuojelun näkökulmasta koulujen avaaminen on kuitenkin erittäin hyvä asia.

Tämä on vaikea päätös ja jotain olisi nyt päätettävä. Jos koulua olisi jäljellä pidemmän aikaa, en miettisi, vaan Amalia palaisi kouluun, mutta nyt näin pienen ajan vuoksi en näe siinä Amalian kohdalla mitään järkeä.

Mitä ajatuksia koulujen avaaminen teissä herättää? Meneekö teillä lapset kouluun? 

Meidän suvussa on vapputyttö, ihana Iida! Iida on mun siskontyttö, eli Amalian serkku ja syntynyt vappupäivänä. Mä muistan aina sen yön, kun Iida syntyi. Olin Johnnyn vanhemmilla yökylässä, ja tiesin siskon synnytyksen käynnistyneen ja aamuyöstä olikin tullut viesti, että Iida oli saapunut maailmaan. Eemistä tuli isoveli ja siskoni sai miehensä kanssa toisen lapsen, kauniin suloisen tytön, joka näytti pikkuisena aivan enkeli siskoltamme Jenniltä.

Rakastuin tähän pieneen tyttöön välittömästi ja muistan kuinka yhdellä vuokramökillä nukuin pikkuisen käärön kanssa päiväunet ja olin niin onnellinen. Halusin aina vaihtaa Iidalle vaipan ja pitää sylissä.

Yritimme Johnnyn kanssa Amaliaa jo ennen kuin siskoni alkoi odottaa Iidaa ja lopulta meidänkin yritys palkittiin ja Iidan ristiäisissä Amalia oli massussani. Raskaus oli aivan alussa ja serkuksilla onkin ikäeroa tasan 9 kuukautta.

Tytöt ovat erittäin läheisiä ja rakkaita toisilleen ja minäkin rakastan Iidaa ihan kuin omaa tytärtäni.

yllätyssynttärit

Amalialle syntymäpäivät ovat olleet aina hurjan tärkeitä ja hän surkutteli Iidan synttäripäivää,  jota ei voinut viettää perinteisellä tavalla koronan vuoksi. Me olemme tavanneet siskoni perhettä tässä koronan aikana ja Amalia sai loistavan ja niin ihanan idean yllätyssynttäreiden järjestämisestä. Tyttö sai idean pyörälenkillä ja olin itsekin innosta soikeana ja lupasin tietysti heti, että Amalia saa yllätyssynttärit toteuttaa. Tiesimme Iidan tulevan tästä valtavan onnelliseksi ja yllättyvän totaalisesti.

yllätyssynttärit

Kysyin tietysti siskoni ja hänen miehensä mielipiteen voisiko juhlat pitää vappupäivänä, jolloin on Iidan oikea syntymäpäivä, vai haluavatko he pitää kotonaan juhlat. He olivat kuitenkin onneksi yhtä innoissaan kuin me, ja siskoni sanoi leipovansa juhliin Iidan rakastamia mustikkamuffinseja ja vielä lisäksi suklaabrownieita.

Amalia alkoi heti kirjoittaa paperille listaa synttäriherkuista ja tekemisistä juhlissa. Näin vasta valmiiksi kirjoitetun listan ja olin niin ylpeä ja iloinen kuinka ihanasti Amalia oli kaiken sinne kirjoittanut. Siellä oli kaikkia Iidan lempiherkkuja ja tekemisissä kaikkea kivaa, muun muassa aarteenmetsästäminen.

Olin kysellyt Iidalta lahjatoiveita ja hän halusi rahaa, jotta voi itse tilata jotain tai lähteä ostoksille sitten, kun se on sallittua. Tästä Amalia sai idean piilottaa rahat meidän pihalle ja Iida sai Amalialta sitten vihjeitä mistä aarteita voisi löytyä. Tämä oli tosi hauska juttu!

yllätyssynttärit

Iida luuli koko ajan, että tulemme heille hänen syntymäpäiville eikä epäillyt mitään, kun heidän perhe lähti meiltä hakemaan Johnnyn tekemää simaa 😉 Eihän mies mitään simaa ollut tehnyt ja kun Iida asteli keittiöön, niin aloitimme kaikki laulamaan onnittelulaulua ja sankari oli niin yllättynyt. Iida hymyili ja meni hieman jopa vaikeaksi, niin suuri oli yllätys. Amalia koppasi serkkunsa isoon rutistushalaukseen ja molemmat hymyilivät onnellisina.

yllätyssynttärit
Yllätys!!!

yllätyssynttärit

yllätyssynttärit

yllätyssynttärit

yllätyssynttärit
Kummisetä paistaa Iidan herkkua, eli vohveleita!

yllätyssynttärit

yllätyssynttärit
Tyytyväisen näköinen synttärisankari!

Juhlat olivat todella onnistuneet ja lopulta Iida ja Eemi jäivät meidän luokse yökylään ja meillä oli niin hauskaa! Tämä syntymäpäivä jää varmasti meidän kaikkien mieleen <3

Tänään kyselin postausideoita Amalialta ja sieltä tulikin heti kaksi loistavaa ideaa ja tässä toinen niistä.

Meidän lapset ovat olleet aina kovia leikkimään. Mielikuvitusta riittää ja etenkin Amalialla on ollut mieletön mielikuvitus ihan pikkuisesta asti.

Leikkiminen on tärkeää ja olen tosi onnellinen, että meidän lapset osaavat ja tykkäävät leikkiä.

Amalia 8-vuotta (ekaluokkalainen)

Tänä päivänä Amalian lempileikki on leikkiminen petseillä. Hän laittaa leikit niin hienosti pystyyn, että sitä katsellessa mietin aina miten minäkin olisin tykännyt pienenä petsileikeistä aivan valtavasti.

lempileikit

Piirtäminen ja askartelu on lähellä Amalian sydäntä ja sitä hän tekee valtavan paljon. Ideoita askarteluihin tyttö keksii omasta päästä, mutta välillä myös tubettajien videoista. Amalia on jo uskomattoman taitava piirtämisessä.

Myös barbileikit ja kotileikki on lähes päivittäisiä, mutta kotileikki on sellainen, jota Amalia leikkii usein ystävänsä kanssa ja nyt koronan vuoksi tytöt eivät ole päässeet leikkimään sisätiloissa yhtään, joten kotileikki on jäänyt.

lempileikit

Olen ollut itse pienenä kova leikkimään ja Johnny myös. Amalian ja mun kahdenkeskinen lempileikki on “työkaveri leikki”. Leikitään sitä usein suihkussa käydessä. Meillä on kaksi suihkua ja siinä sitten leikki alkaa aina toisillemme huudahtamalla: Moiiii työkaveri!

Leikissä Amalialla on aina hirmuisen monta lasta (monesti jopa 15) ja sitten jutellaan niistä lapsista ja äidin jaksamisesta ja oman ajan tarpeesta. Me leikitään niin kuin oltaisiin kylpylän suihkussa. Amalia on leikin aikana aina niin tosissaan ja välillä mua meinaa naurattaa, mutta pidän naaman peruslukemilla. Tässä leikissä on niin hauskoja juttuja ja tärkeitä keskustelun aiheita. Me ollaan leikitty tätä samaa leikkiä jo monta vuotta samoilla jutuilla. Nykyisin aika usein suihkussa, kun siellä saadaan sellainen täysi rauha muilta.

Milo 5-vuotta (tulevana syksynä esikoululainen)

Milo on monipuolinen ja taitava leikkijä. Hän leikkii mielellään naapurintytön kanssa kotileikkiä ja petsileikit ja barbileikit luonnistuu hyvin myös.

lempileikit

Yksinään Milo leikkii joskus erilaisilla ukkeleilla. Ukkelit taistelevat ja poika pyörittelee niitä ilmassa.

Tällä hetkellä Milo viettää päivänsä lähes kokonaan ulkona pyöräillen ja rakennellen majoja metsissä ja kotipihalla. Majaleikissä on leikkiä ja sitä leikitään niin tosissaan.

Myös kaikenlaiset parkour-temput ja painiminen on juttuja, joista Milo tykkää tosi paljon!

lempileikit

Nuppu 1,5-vuotta

Nuppu leikkii jo kivasti isompien kanssa. Sisälle rakennettu maja on varmasti yksi lempileikki. Veljen kanssa he yleensä majan rakentavat isosiskon keskittyessä etäkouluun. Nuppukin tietää tarkkaan mistä kaikki majan rakennustarvikkeet haetaan ja hän jaksaa niin hienosti raahata peittoja ja tyynyjä. Häntä ei saa auttaa, vaan hän haluaa tehdä ihan itse.

lempileikit

Nuppu tykkää valtavasti pyöräilystä. Ulkona hän näyttää pyöränistuinta halutessaan ajelulle ja sisällä hän hilluu monesti kypärä päässä. Pari päivää tyttö on ajellut ulkona Milon vanhalla mopolla ja menee jo kuin vanha tekijä.

Trampoliini on myös kiva ja Nuppu hyppää siellä tosi hienosti ja aika korkeallekin. Parasta on mätkähtää hyppyjen jälkeen massulleen, se hymyilyttää ja naurattaa.

Sisällä Nuppu hurjastelee sisarusten kanssa autoilla. Meillä on kaksi Ryhmä Hau autoa ja niillä etenkin Nuppu ja Milo yhdessä ajelevat. Amalian ollessa mukana menossa yksi lapsista joutuu vuorollaan juosta perässä. Nuppu ei aina haluaisi vuorotella ja laittaa joskus suuttuneena kädet puuskaan, kun joutuu luovuttamaan hetkeksi autonsa. Silloin meitä kaikkia huvittaa <3

Mitä muiden lapset tykkäävät leikkiä ja touhuta?