Tämä hieman mietityttää, vaikka olen tietysti valmis menemään auttamistöihin heti, jos kutsu käy. Olemme keskustelleet tästä Johnnyn kanssa ja hän jäisi sitten kotiin hoitamaan lapsia. Johnny pystyy tehdä etätöitä ja onkin siirtynyt etätöihin jo muutenkin. Toki etätyöt ja lastenhoito on melkoinen kombo, mutta tästä on vain sitten selvittävä.

sairaanhoitaja

Aika näyttää kuinka käy, mutta vahvasti uskon, että pian mulla on hoitajan asu päällä ja työtä saakin sitten tehdä näiden kotivuosien verran.

Se mihin töihin mut laitetaan jännittää, mutta toivottavasti apukädeksi tai perushoitoon johonkin ja osaavammat lähtevät sitten niihin haastavampiin töihin. Mähän olen työskennellyt muistisairaiden vanhusten parissa ja ollut kotiäitinä nyt yli kahdeksan vuotta, joten ei mua voi oikein mihin vaan sijoittaa.

Tilanne on jännittävä, mutta tottakai olen valmis auttamaan <3

Miltä muista hoitajista/hoitohenkilökunnasta tämä tuntuu, jos kutsu tulee töihin, vaikka olet esimerkiksi vaihtanut jo alaa? 

Niinpä se on vuosi 2019 lopuillaan ja tänään juhlitaan uutta vuotta! Me mennään juhlimaan vuoden vaihtumista perinteisesti siskoni perheen luokse. Syödään hyvin, nauretaan, ammutaan muutamat raketit ja ihaillaan muiden taivaalle lentäviä upeita raketteja. Vietetään aikaa yhdessä ja kotiin päästyä lapset saavat valvoa niin pitkään kuin jaksavat ja käydään yhdessä vielä ihailemassa lisää raketteja kotimme terassilta.

Tänään muistellaan kulunutta vuotta yhdellä kuvalla jokaiselta kuukaudelta sekä muistoilla ja muutamilla vanhoilla kirjoituksilla.

Tammikuussa Amalia täytti 7-vuotta ja synttäriaamuna hän sai omalta perheeltä lahjaksi ikioman puhelimen. Se oli ollut tytön toiveissa ja onnellinen hymy levisi sankarin kasvoille pakettia avatessa.

Puhelut ja viestit lauloivat siinä sitten tovin ja meidän vanhempien, kuten myös sukulaisten puhelimet piipittivät viestien merkkiääntä tuon tuosta, kun kaikenlaiset eri emojit ja ääniviestit lensivät Amalialta.

vuosi 2019

Tammikuun postaukseksi valitsin Kirjoitus sinulle rakas vauvani-postauksen.

Helmikuussa vietettiin ansaittua hiihtolomaa, Johnny oli tosin töissä, mutta eskarilainen lomaili viikon ja loma tuli tarpeeseen. Helmikuussa oltiin paljon ulkona pulkkailemassa ja nautittiin lumesta.

Milo sai leikkiä paljon uuden ystävänsä kanssa, johon pojat tutustuivat ihan vain lenkillä ollessaan. Samaisella perheellä on Nupun ikäinen tyttö, joten oli aivan kullanarvoista tutustua.

Tässä kuussa Nuppu pääsi ensimmäistä kertaa uimaan ja ikää pienellä oli 5 kuukautta.

vuosi 2019

Tämän kuun kirjoituksista valitsin uudelleen jaettavaksi kirjoituksen Nupullakin mansikkaluomi. Tämän postauksen lopusta löytyy kuva meikatusta Amaliasta ja hänen ihana ja itsevarma kommentti siitä, kun meikkasin tuliluomen peittoon.

Halusin jakaa tämän kuun kirjoituksista vielä toisen postauksen, esikoululaisen uhmaikä, sillä vertaistukea on aina kiva saada.

Maaliskuussa olimme minilomalla Flamingossa ja pieni irtiotto arjesta teki hyvää ja nautittiin lomasta aivan valtavasti koko perhe.

Nuppu rakas täytti tässä kuussa puoli vuotta ja nappasin hänestä kotonamme suloisia puolivuotiskuvia.

Kirjoitin tässä kuussa kokemastani vauvavuoden uupumuksesta. Tällä hetkellä voinkin taputtaa itseäni olalle, sillä olen tehnyt itselleni ja perheellemme palveluksen ja oppinut ottamaan sitä tärkeää omaa aikaa. Olen löytänyt elämääni harrastuksen ja lähtenyt muutenkin enemmän omiin menoihin ja osannut ärsytyksen hetkellä välillä lähteä tilanteesta pois, ottaa oman pienen hetken ja estää näin totaalisen hermojen menetyksen.

vuosi 2019

Huhtikuussa lapset kävivät virpomassa ja pienimmälläkin oli hauskat korvat päässä. Saalista lapset saivat jälleen aika lailla ja pääsiäisen aikaan pääsiäispupu oli muninut ympäri kämppää suklaamunia. Niitä etsittiin kovalla tohinalla ja niin innoissaan.

vuosi 2019

Toukokuun viimeisenä päivänä Amalialla loppui esikoulu ja pitkä kesäloma alkoi. Syksyllä alkaisi koulu ja kirjoitinkin postauksen tuleva ekaluokkalainen.

Postauksen lopussa lukee Sinä pärjäät rakas tyttöni, tiedän sen ja me olemme aina tukenasi ja rohkaisemme, kannustamme ja rakastamme sinua <3 Hienosti rakas Amalia on pärjännyt, juuri ennen joulua oppinut lukemaan, saanut monta uutta ystävää ja vaikka paljon on jännittänyt, niin upeasti on mennyt.

vuosi 2019

Kesäkuussa vietimme juhannusta siskoni perheen mökillä ja yövyimme siellä, pojat ja Iida nukkuivat teltoissa ja me loput tytöt mökissä. Tästä on tehtävä perinne, niin kivaa se oli!

Nuppu täytti tässä kuussa 9-kuukautta ja mulla päättyi äippäloma, mutta jäin hoitovapaalle.

vuosi 2019

Alkukuusta olimme Kreikassa lomalla. Loma oli niin niin ihana ja hotelli yksi parhaista, jossa olemme koskaan olleet.

Kesäkuussa kirjoitin postauksen kiitollinen näistä juuri nyt, ja tälläisen postauksen voisin alkaa tekemään kerran kuussa.

Kiitollisuuspäiväkirjaa olen miettinyt monesti, siihen rustataan ylös joka päivä asiat, joista on ollut kiitollinen juuri sinä päivänä.

Heinäkuussa maalasin meidän eteiseen vaahtokarkin väriset seinät, ja ne on upeat edelleen.

Käytiin Puuhaparkissa yhdessä siskon perheen kanssa ja vierailimme ensimmäistä kertaa Lomamäen lemmikkipuistossa. Puistossa pääsi syöttämään pesukarhuja ja kettuja ja pääsi lähelle eläimiä. Lapset pitivät sylissä lintua ja Amalia jopa käärmettä.

vuosi 2019

Elokuussa meidän rakkaasta Amaliasta tuli koululainen, sillä hän aloitti ensimmäisen luokan.

vuosi 2019

Toinen tärkeä kirjoitus tältä kuulta oli onneksi sain sinut-postaus.

Syyskuussa meidän Nuppu-vauva täytti 1-vuotta!

vuosi 2019

Lokakuussa vietettiin viikon syyslomaa koulusta ja kerhosta ja Johnnykin piti loman tässä kohtaa. Me lähdimme yhdeksi yöksi Flamingoon ja syysloman aikana lapset sai ihka ensimmäisen kerran kovasti toivomansa lapset saa päättää päivän.

Milo oppi tässä kuussa pyöräilemään ilman apupyöriä ja ja mä kirjoitin postauksen mun uudesta ja tärkeästä jalkapallo harrastuksesta.

Lokakuussa Lohjalla vieraili sirkus ja vein Amalian ja Milon sitä katsomaan. Tämä oli Milon ensimmäinen kerta sirkuksessa!

vuosi 2019

Marraskuussa kuvattiin pitkästä aikaa Youtube-video, Amalian kauan haaveilema Tiger herkkujen maisteluvideo!

Tässä kuussa kotiin laitettiin joulu, kuunneltiin joulumusiikkia, leivottiin torttuja ja pipareita ja nautittiin pari päivää lumesta.

vuosi 2019

Joulukuussa vietettiin yksi ihanimmista jouluaatoista ikinä ja Milolla oli tosi kivat sukulaissynttärit ja kaverisynttäreitä hän sai juhlia HopLopissa!

Ihan huikeasti ihania juttuja vuoden aikana! Toivon tulevalta vuodelta tasaista ja rakkaudentäyteistä perhearkea <3 vuosi 2019

Hyvää Uutta Vuotta kaikille <3

Mä olen vihdoin ja viimein löytänyt itselleni harrastuksen, jossa pääsen oikein kunnolla kuntoilemaan ja harrastus on jalkapallo. Lohjalla on naistenjoukkue, johon on ollut ilo ja kunnia päästä mukaan. Ja hitsi vie miten mahtava porukka, aivan huikean kivoja, huumorintajuisia ja ihania muijia koko jengi täynnä. Ja onhan meillä valmentajakin, joka luo touhuun sellaista hyvää jämäkkyyttä ja hänen ansiosta tulee tehtyä kaikki sata lasissa täysillä, niin harkoissa kuin peleissäkin.

jalkapallo

Mä aloitin jalkapallon muistaakseni kesäkuussa, mutta loukkaannuin heti ensimmäisessä turnauksessa heinäkuussa. Jouduin olla pois reilun kuukauden eikä nilkka ihan kunnolla ole toipunut vieläkään ja taidan joutua pitää nilkkatukea aina pelatessa. Mutta tätähän se on, että välillä sattuu eikä sille voi mitään. Loukkaantumista ei voi alkaa pelätä, sillä silloin ainakin sattuu tai ainakaan sitä ei voi antaa kentällä kaikkeaan, jos pelkää.

jalkapallo

Mähän olen lajissa aika amatööri huonon kunnon, lievän ylipainon ja hitauden vuoksi, mutta aion kehittyä ja painoa on tippunut jo muutamia kiloja, vaikka herkut maistuukin joka ilta. Johnny on ollut katsomassa meidän pelejä jonkun kerran ja mä olen saanut tältä jalkapallofanaatikolta palautetta ja neuvoja.

kesä

Johnny kehui mua kovasti siitä, että olen rohkea enkä pelkää palloa, vaan menen tilanteisiin täysillä ja tämä on tosi hyvä. Mutta olen hidas enkä ole yhtään ketterä, vaan kääntyessä olen kuin rautakanki ja ai luoja mua nauratti. Meillä olikin aika alussa joskus tuossa kesällä treenikenttä yllättäin varattu ja valkku pisti meidät nuorten tyttöjen kanssa pururadalle juoksemaan mäkijuoksua. Meidät lähetettiin aina pareittain juoksemaan ja mä juoksin kilpaa pikkusiskon kanssa, joka on tosi nopea. Mähän jäin tietysti jo lähdössä ja sitten mun ohi ehti jopa kaksi seuraavaa juoksuparia. Mutta tässähän sitä kehitytään ja kai mä himpun verran nopeampi olen nyt kuin aloittaessani.

Mä olen pelannut jalkapalloa lapsena useamman vuoden, mutta tainnut lopettaa jo joskus neljännellä luokalla. On sitä tekniikkaa kuitenkin vähän muistiin jäänyt ja pallon haltuunotot esimerkiksi polvella ja rinnalla onnistuu ja tietynlaista pelisilmää ehkä on, vaikka huomaan, että kentällä paikan haku ja oman vastapuolen pelaajan kiinnipitäminen on välillä hankalaa ja sitten mulla kääntyilee pää kuulemma joka suuntaan ja se näyttää hassulta. Oon sillä tavalla ihan tärppinä koko ajan ja katselen aina jo ennakkoon missä omat pelaajat on, jotta tiedän mihin syöttää pallo ja sitten sitä omaa “miestä” tarkkailen ketä on pidettävä.

jalkapallo

Meidän joukkueen sarjapelit loppuivat toissapäivänä ja mä olen saanut olla mukana useammassa pelissä ja ollut huikeaa pelata isolla kentällä, sillä koskaan ennen tätä en ollut pelannut.

Nyt meillä jatkuu treenit kaksi kertaa viikossa ja kerran käydään liikuntasalissa pelaamassa sisäjalkapalloa. Talveksi lähdettiin sisäjalkapallosarjaan ja turnauksia on sitten välillä viikonloppuisin. Siinä pelataan sitten vähemmällä jengillä ja tässä oppii hyvin syöttelyä ja juurikin tuota paikan hakua, jess!

Nyt treenaan vaan kovasti ja ensi kaudella pistän verkot tötterölle 😉